Terminology management as a part of documentation development
Perälä, Satu (2014)
Perälä, Satu
2014
Englannin kielen ja kirjallisuuden maisteriopinnot - Master's Programme in English Language and Literature
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-10-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201410242245
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201410242245
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee yrityssanastotyötä dokumentaation kehittämisen näkökulmasta. Tutkimuksen toimeksiantajana on nosturien sekä muiden nostolaitteiden valmistukseen ja kunnossapitoon erikoistunut suomalainen yritys. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa yritykselle monikielinen sanasto, joka kattaa tärkeimmät nosturialan termit, kuvata tätä sanastoprojektia sekä arvioida projektin onnistuneisuus. Toisena tavoitteena on ehdottaa, miten koottua sanastoa tulisi ylläpitää sekä miten yrityksen sanastotyötä voitaisiin jatkossa kehittää.
Tutkielman teoriaosassa määrittelen tutkimuksen keskeiset käsitteet ja esittelen tieteellisen terminologian periaatteet, joita käytännön sanastotyössä sovelletaan. Lisäksi käyn läpi, mitä sanastotyö pitää sisällään, miksi sanastotyötä kannattaa tehdä ja millaisia sanastoprojektit ovat. Teoriaosassa esittelen myös tutkimuksessa hyödynnetyn yrityksen sanastoprosessin kypsyyttä kuvaavan tasomallin.
Tutkimuksessa käytin kahta metodia. Sanaston laatimisessa hyödynsin ISO-standardissakin esitettyjä, vakiintuneita sanastotyön menetelmiä. Sanastoprojektin kuvaamisessa, analysoimisessa ja arvioimisessa käytetty menetelmä on puolestaan tapaustutkimus. Tutkimuksen aineisto voidaan samoin jakaa kahteen ryhmään: aineisto, jota hyödynsin sanastotyössä, pitää sisällään termi-inventaariossa käytetyn lähdemateriaalin ja materiaalin, jota käytin sekä opiskelumateriaalina että käsitteiden määritellyssä, kun taas tapaustutkimuksen aineisto koostuu projektisuunnitelmasta, projektikokouksista sekä projektin seurauksena syntyneestä sanastosta.
Ehdotan, että yrityksen sanastotyötä lähdetään kehittämään tekemällä sanastotyö tunnetuksi yrityksen sisällä. Sanastotyöstä saatavan hyödyn kannalta olisi suotavaa, että muutkin kuin dokumentaation parissa työskentelevät työntekijät käyttäisivät sanastoa. Kehitykseen kuuluu myös, että sanaston täydentämistä ryhdytään suunnittelemaan. Pidempiaikainen tavoite on, että sanastotyö otetaan huomioon tuotekehityksessä ja näin ollen sanastoprosessi voidaan ajoittaa oikein dokumentointiprosessiin nähden. Jotta sanaston laatu voidaan varmistaa jatkossakin, uudet termit tulisi aina katselmoida asiantuntijaryhmän kanssa ennen sanastoon lisäämistä.
Tutkielman teoriaosassa määrittelen tutkimuksen keskeiset käsitteet ja esittelen tieteellisen terminologian periaatteet, joita käytännön sanastotyössä sovelletaan. Lisäksi käyn läpi, mitä sanastotyö pitää sisällään, miksi sanastotyötä kannattaa tehdä ja millaisia sanastoprojektit ovat. Teoriaosassa esittelen myös tutkimuksessa hyödynnetyn yrityksen sanastoprosessin kypsyyttä kuvaavan tasomallin.
Tutkimuksessa käytin kahta metodia. Sanaston laatimisessa hyödynsin ISO-standardissakin esitettyjä, vakiintuneita sanastotyön menetelmiä. Sanastoprojektin kuvaamisessa, analysoimisessa ja arvioimisessa käytetty menetelmä on puolestaan tapaustutkimus. Tutkimuksen aineisto voidaan samoin jakaa kahteen ryhmään: aineisto, jota hyödynsin sanastotyössä, pitää sisällään termi-inventaariossa käytetyn lähdemateriaalin ja materiaalin, jota käytin sekä opiskelumateriaalina että käsitteiden määritellyssä, kun taas tapaustutkimuksen aineisto koostuu projektisuunnitelmasta, projektikokouksista sekä projektin seurauksena syntyneestä sanastosta.
Ehdotan, että yrityksen sanastotyötä lähdetään kehittämään tekemällä sanastotyö tunnetuksi yrityksen sisällä. Sanastotyöstä saatavan hyödyn kannalta olisi suotavaa, että muutkin kuin dokumentaation parissa työskentelevät työntekijät käyttäisivät sanastoa. Kehitykseen kuuluu myös, että sanaston täydentämistä ryhdytään suunnittelemaan. Pidempiaikainen tavoite on, että sanastotyö otetaan huomioon tuotekehityksessä ja näin ollen sanastoprosessi voidaan ajoittaa oikein dokumentointiprosessiin nähden. Jotta sanaston laatu voidaan varmistaa jatkossakin, uudet termit tulisi aina katselmoida asiantuntijaryhmän kanssa ennen sanastoon lisäämistä.