Vuorovaikutuksen yhteys verkoston rakenteeseen, toimintaan ja toimijoiden kokemuksiin

Abstract

Vuorovaikutuksen yhteys verkoston rakenteeseen, toimintaan ja toimijoiden kokemuksiin

Verkostoituminen on kuulunut ihmisten väliseen kanssakäymiseen ja yhteistyöhön ikiaikaisesti. 1990-luvulta alkaen Suomeen syntyi trendi, jonka myötä verkostoitumisesta ja verkostoista alettiin puhua enemmän ja verkostoja alettiin rakentaa tietoisemmin. Verkosto koettiin monenlaiseen yhteistyöhön joustavampana ja ketterämpänä yhteistyömuotona muihin verrattuna. Verkostoissa tavoitellaan erilaisia hyötyjä, kuten tehokkuus, joustavuus, tuoreet ideat ja uusi tieto. Verkostojen kautta pyritään myös vaikuttamaan paikalliseen päätöksentekoon. Verkostoissa arvostetaan tasavertaisuutta. Se on tärkeä arvo, koska se voi mahdollistaa tasavertaisen osallistumisen ja vaikuttamisen verkostoissa ja verkostojen kautta.

Verkostolla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa eriasteisesti ja eri tavoin vakiintuneita sosiaalisia suhteita toisistaan riippuvaisten toimijoiden välillä, jotka ovat organisoituneet saman intressin ympärille (Linnamaa 2004). Tässä tutkimuksessa on keskitytty alueellisiin kansalaisvaikuttamisen verkostoihin. Koska verkostot ovat täydellisen riippuvaisia vuorovaikutuksesta, on tärkeää tutkia verkostotoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Strukturaatioteorian mukaan ryhmät ? ja tutkimuksen lähtökohtana myös verkostot ? rakentuvat sosiaalisten suhteiden välisen vuorovaikutuksen tuloksena (Poole et al. 1996). Rooli on puolestaan verkoston rakennetekijä, joka voi kuvata tasavertaisuuden toteutumista verkostotoimijoiden kesken. Tutkimus soveltaa strukturaatioteoriaa verkostokontekstissa.

Tutkimus keskittyy verkoston sisäiseen vuorovaikutukseen ja sen suhteeseen verkoston rakenteeseen, toimintaan ja verkostotoimijoiden kokemuksiin erityisesti tasavertaisuuden toteutumisesta ja omista osallistumismahdollisuuksista verkostossa. Sen tärkein tavoite on ollut peilata roolin käsitettä hyödyntäen vuorovaikutusta verkoston tasavertaisuuden toteutumiseen sekä yleisessä toiminnassa että päätöksenteon yhteydessä. Tutkimuksen otsikon mukaan tutkimuskohdetta lähestytään niin rakenteen, toiminnan kuin kokemustenkin tasolla.

Tutkimuksen aineisto on koottu vuosina 2006-2007 kahdesta alueellisesta naisverkostosta, jotka on määritelty myös kansalaisvaikuttamisen verkostoiksi. Yhteensä 30 verkostotoimijaa haastateltiin teemahaastattelumenetelmällä (haastateltavien keski-ikä oli 46,8 vuotta). Lisäksi aineistoa on päivitetty vuonna 2013. Kummassakin kohdeverkostossa aineistoksi videoitiin lisäksi yksi kokonainen kokous. Kokoukset tapahtuivat kasvokkain. Metodisesti kyse on kvalitatiivisesta tutkimuksesta, jossa on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia ja havainnointiin perustuvaa vuorovaikutusanalyysia.

Tulokset osoittavat, että kohdeverkostojen tyyppisissä alueellisissa verkostoissa, joiden toiminta on paikallista, verkostotoimijat voivat osallistua yleiseen toimintaan monipuolisesti erilaisissa rooleissa. Aineistosta löytyi 11 erilaista verkostotoimijan roolia. Yleisessä verkoston ruohonjuuritason toiminnassa toimijat itse voivat myös vaikuttaa siihen, millaiseksi heidän roolinsa verkostossa muodostuu. Sen sijaan vaikuttamisen kannalta tärkeässä päätöksenteon funktiossa kohdeverkostoissa roolien määrä vähenee ja suurimmalla osalla verkoston jäsenistä osallistumismahdollisuudet kapenevat, kun pieni vähemmistö osallistuu päätöksentekoon.

Keskeinen havainto onkin, ettei verkosto ole niin tasavertainen kuin mielikuva siitä on. Tähän vaikuttaa erityisesti keskitetty päätöksentekoprosessi, mutta muutenkin valta näyttää jakautuvan verkostossakin aina uudelleen pienemmälle ryhmälle. Syitä on varmasti monia, mutta vuorovaikutuksen näkökulmasta olennaista on, ettei vuorovaikutusprosesseja ole kehitetty tukemaan verkoston potentiaalisia mahdollisuuksia osallistaa toimijoita laajemmin. Viestintäteknologiaa toki käytetään verkostoissa, mutta kaikki verkostot eivät ole omaksuneet niitä tukemaan päätöksentekoa.

The connection between network interaction and network structure, action and experience of network actors

Networking is a natural element of human social relations. People have always networked. Finland in the 1990s saw the birth of a trend seeking to achieve such benefits as greater effectiveness, fresh ideas and new information, but also more influence in local decision-making. Equality is deemed an important value because it may guarantee equal opportunities for network participation.

The concept of network here means regular social relations and bonds between interdependent actors who usually share a common interest (Linnamaa 2004). Because networks are totally dependent on communication and interaction, it is very important to discuss them from the perspective of communication. According to structuration theory, groups and it is assumed that networks as well build up their structures in the interaction between social relations (Poole et al. 1996). Role is a network structure factor that may describe equality between network members. In the network context I define a role as a duty or a position which, according to structuration theory becomes visible, in network interaction. Discussing equality from this point of view is interesting because individuals cannot just decide to adopt a certain role; roles are established collectively in a social interaction process (Burr 2004). This study applies structuration theory in a network context.

This study focuses on interaction within networks, both the use of communication technology and face-to-face communication and especially on the roles which emerge in communication processes. It takes a special look at the decision-making process and the way it implements equality between network members. Decision-making is a critical function, because of the value of equality and because network members usually want to influence the network´s decisions and results. The research also pays attention to roles in general network co-operation. The primary aim of this study is to explore the relation between network interaction and the roles of the network members, and the equality between network members in the decision-making process and in general.

The data for this qualitative research was collected in two regional networks using the theme interview method in 2006 and 2007. Thirty network members were interviewed (average age 46.8 years). The data was updated in 2013. The transcribed data was analyzed using qualitative content analysis method. Additionally, one face-to-face meeting was videotaped in both networks. The meetings were examined by analyzing the interaction.

In general, 11 different network actor roles were distinguished in the data. This means that actors are able to take part in the network in many ways. They are also able to influence their personal role. According to the data of decision making context, there was again role differentiation in the decision-making context, and this changed the structure of the network. The centralized decision-making process limited potential for participation and minimized the number of roles.

The results show that, as a co-operation structure, a network is not necessarily as equal in the way as its image might suggest. The main reason for this is the centralized decision-making process. It also seems that in a network context, too, the minority dominates. To be more equal, the network processes should be developed to support equal opportunities for communicating, for sharing information and for participating in decision-making.