Sukupuolikiintiöt ja yrityksen kannattavuus
Hirvelä, Noora (2014)
2014
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-10-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201410092202
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201410092202
Tiivistelmä
Viimeisen vuosikymmenen aikana on kiinnitetty yhä enemmän huomiota yrityksien ylimmän johdon sekä hallituksen jäsenten sukupuoleen. Sukupuolikiintiöiden käyttöönotto monissa maissa on lisännyt kiinnostusta myös aiheen tieteelliseen tutkimukseen. Aikaisemmin tehtyjen tutkimusten tulokset monimuotoisuuden vaikutuksesta yrityksen kannattavuuteen ovat ristiriitaisia. Osa tutkimuksista osoittaa, että monimuotoisuudella on positiivisia vaikutuksia yrityksen kannattavuuteen. Sukupuolen monimuotoisuuden ja yrityksen suorituskyvyn välillä ei ole useampien tutkimusten mukaan suoraa yhteyttä, mutta tulokset vaihtelevat suuresti myös käytetyn mittarin sekä osamuuttujien perusteella. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, onko sukupuolikiintiöillä vaikutusta yrityksen kannattavuuteen pitkällä aikavälillä.
Tutkimusaineistona käytetään norjalaisia pörssiyhtiöitä ja aineisto koostuu vuosilta 2001 2011. Aineistosta on rakennettu kymmenen vuoden paneeliaineisto. Aineistoa on kerätty yrityksien vuosikertomuksista sekä Thomson One Banker WorldScope-tietokannasta. Empiirinen osuus toteutetaan tilastollisena analyysina ja aineiston analysoimisessa käytetään regressioanalyysia. Yrityksen kannattavuuden mittarina on käytetty tässä tutkimuksessa tunnuslukua oman pääoman tuottoaste (Return On Equity ROE). Muita huomioituja muuttujia ovat yrityksen koko, velkaantuneisuus, kasvu ja hallituksen koko.
Regressioanalyysi antaa todisteita siitä, että naisten määrällä hallituksessa on positiivinen vaikutus yrityksen kannattavuuteen. Kaikkien kolmen toimialaluokan tulokset olivat tilastollisesti merkitseviä, joten nollahypoteesi voitiin hylätä. Kahdessa toimialaluokassa kolmesta löytyi positiivinen yhteys naisten määrän sekä yrityksen kannattavuuden välillä: teollisuuden toimialaluokassa sekä IT:n & talouden toimialaluokassa regressiokertoimet olivat positiivisia sekä tilastollisesti merkitseviä. Ainoastaan tavaroiden & palvelujen toimialaluokassa naisten määrällä hallituksessa ei ollut merkitsevää yhteyttä yrityksen kannattavuuteen.
Tutkimusaineistona käytetään norjalaisia pörssiyhtiöitä ja aineisto koostuu vuosilta 2001 2011. Aineistosta on rakennettu kymmenen vuoden paneeliaineisto. Aineistoa on kerätty yrityksien vuosikertomuksista sekä Thomson One Banker WorldScope-tietokannasta. Empiirinen osuus toteutetaan tilastollisena analyysina ja aineiston analysoimisessa käytetään regressioanalyysia. Yrityksen kannattavuuden mittarina on käytetty tässä tutkimuksessa tunnuslukua oman pääoman tuottoaste (Return On Equity ROE). Muita huomioituja muuttujia ovat yrityksen koko, velkaantuneisuus, kasvu ja hallituksen koko.
Regressioanalyysi antaa todisteita siitä, että naisten määrällä hallituksessa on positiivinen vaikutus yrityksen kannattavuuteen. Kaikkien kolmen toimialaluokan tulokset olivat tilastollisesti merkitseviä, joten nollahypoteesi voitiin hylätä. Kahdessa toimialaluokassa kolmesta löytyi positiivinen yhteys naisten määrän sekä yrityksen kannattavuuden välillä: teollisuuden toimialaluokassa sekä IT:n & talouden toimialaluokassa regressiokertoimet olivat positiivisia sekä tilastollisesti merkitseviä. Ainoastaan tavaroiden & palvelujen toimialaluokassa naisten määrällä hallituksessa ei ollut merkitsevää yhteyttä yrityksen kannattavuuteen.