Arviointitutkimus Joensuun seutukirjastosta : tavoitteiden toteutuminen tilastojen ja henkilöstökyselyn perusteella
Pitkänen, Hanna (2014)
Pitkänen, Hanna
2014
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-10-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201410092201
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201410092201
Tiivistelmä
Tutkielmassa arvioidaan vuonna 2007 perustetun Joensuun seutukirjaston toiminnan onnistuneisuutta suhteessa perustamisvaiheessa asetettuihin tavoitteisiin. Joensuun seutukirjastoon kuuluvat Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun ja Polvijärven yleiset kirjastot. Tavoitepohjainen arviointi pohjautuu seutukirjaston perustamissopimukseen, josta on johdettu neljä tavoitekategoriaa: palvelujen laadun näkökulma, henkilöstönäkökulma, kustannusnäkökulma ja resurssien tehokkaamman käytön näkökulma. Muutosta heijastellaan myös laatutavoitteisiin sekä valtakunnalliseen kehitykseen.
Tutkimusaineistoina ovat tilastot.kirjastot.fi -osoitteessa vapaasti saatavilla olevat Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittaiset kirjastotilastot vuosilta 2005 ja 2012 sekä henkilöstökysely, joka toteutettiin sähköisesti syksyllä 2013. Kyselyyn vastasi 51 seutukirjaston nykyistä työntekijää, jotka olivat työskennelleet myös seutukirjastoa edeltäneissä kirjasto-organisaatioissa.
Tutkimusaineiston mukaan palvelutaso on säilynyt hyvänä: Palveluverkko on supistunut tarkastelujaksolla yhden laitoskirjaston ja yhden kirjastoauton osalta. Aukiolotunnit ovat vähentyneet 6 %. Kirjastonkäyttö on edelleen suositusten mukaisella tasolla ja korkeampaa kuin muualla Suomessa keskimäärin, vaikka laskua on tapahtunut tarkastelujakson aikana. Verkkokäyntien määrä on yli kaksinkertaistunut. Asiakkaiden tasa-arvoisuus on lisääntynyt, mutta se on edelleen huomioitava palveluja kehitettäessä.
Henkilökunta kokee palvelujen laadun parantuneen. Kyselyn perusteella onnistuneimpana ratkaisuna voidaan pitää sitä, että yhteiskokoelma on kaikkien asiakkaiden saatavilla kuljetusten kautta ja kokoelmatyö on tehostunut. Yhteistyö koetaan sujuvaksi, ja henkilöstö on päässyt erikoistumaan tehtävissä. Yhteistyötä voisi edelleen kehittää hyödyntämällä osaamista yli toimipisterajojen ja yhteisiä pelisääntöjä hiomalla. Tilastojen valossa jälkeen jäädään henkilöstön määrässä ja korkeakoulutetun henkilöstön osuudessa. Täydennyskoulutusta on saatavilla aiempaa enemmän, mutta esimerkiksi koulutusten sisältöä ja koulutuksiin pääsyä voi vielä kehittää.
Seutukirjaston voi nähdä toimivan taloudellisesti, sillä taloudellisuusluku ja toimintakulut ovat pienempiä kuin muualla maassa keskimäärin. Toimintakulut ovat nousseet tarkastelujaksolla, mutta aineistokuluissa on tullut säästöä. Ison organisaation etuja on, että resurssien yhteiskäytön ansiosta (esim. kirjastoautotoiminnan organisoiminen kuntarajat ylittäen, aineistojen kuljettaminen) voidaan kustannussäästöjä kohdentaa niin, että palvelujen laatu kärsisi mahdollisimman vähän.
Tutkimusaineistoina ovat tilastot.kirjastot.fi -osoitteessa vapaasti saatavilla olevat Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittaiset kirjastotilastot vuosilta 2005 ja 2012 sekä henkilöstökysely, joka toteutettiin sähköisesti syksyllä 2013. Kyselyyn vastasi 51 seutukirjaston nykyistä työntekijää, jotka olivat työskennelleet myös seutukirjastoa edeltäneissä kirjasto-organisaatioissa.
Tutkimusaineiston mukaan palvelutaso on säilynyt hyvänä: Palveluverkko on supistunut tarkastelujaksolla yhden laitoskirjaston ja yhden kirjastoauton osalta. Aukiolotunnit ovat vähentyneet 6 %. Kirjastonkäyttö on edelleen suositusten mukaisella tasolla ja korkeampaa kuin muualla Suomessa keskimäärin, vaikka laskua on tapahtunut tarkastelujakson aikana. Verkkokäyntien määrä on yli kaksinkertaistunut. Asiakkaiden tasa-arvoisuus on lisääntynyt, mutta se on edelleen huomioitava palveluja kehitettäessä.
Henkilökunta kokee palvelujen laadun parantuneen. Kyselyn perusteella onnistuneimpana ratkaisuna voidaan pitää sitä, että yhteiskokoelma on kaikkien asiakkaiden saatavilla kuljetusten kautta ja kokoelmatyö on tehostunut. Yhteistyö koetaan sujuvaksi, ja henkilöstö on päässyt erikoistumaan tehtävissä. Yhteistyötä voisi edelleen kehittää hyödyntämällä osaamista yli toimipisterajojen ja yhteisiä pelisääntöjä hiomalla. Tilastojen valossa jälkeen jäädään henkilöstön määrässä ja korkeakoulutetun henkilöstön osuudessa. Täydennyskoulutusta on saatavilla aiempaa enemmän, mutta esimerkiksi koulutusten sisältöä ja koulutuksiin pääsyä voi vielä kehittää.
Seutukirjaston voi nähdä toimivan taloudellisesti, sillä taloudellisuusluku ja toimintakulut ovat pienempiä kuin muualla maassa keskimäärin. Toimintakulut ovat nousseet tarkastelujaksolla, mutta aineistokuluissa on tullut säästöä. Ison organisaation etuja on, että resurssien yhteiskäytön ansiosta (esim. kirjastoautotoiminnan organisoiminen kuntarajat ylittäen, aineistojen kuljettaminen) voidaan kustannussäästöjä kohdentaa niin, että palvelujen laatu kärsisi mahdollisimman vähän.