"Mielitekojen mukaan toimitaan, eikä niin kuin oikein on". Terveellisesti syöminen suomalaisen syömispuheen keskiössä.

Abstract

Terveellisyys on tullut yhä merkittävämmäksi syömistä ja syömisvalintoja ohjaavaksi tekijäksi. Tämän tutkimuksen tehtävänä on selvittää, kuinka suuressa roolissa terveydelliset näkökulmat ovat suomalaisten syömisessä medikalisoituneena pidetyssä 2000-luvun yhteiskunnassa. Toisena tutkimuksen tehtävänä on tarkastella sitä, mitä terveellisellä syömisellä tarkoitetaan. Lähestyn suomalaista ruokakulttuuria puheen kautta tukeutuen konstruktionistiseen näkemykseen siitä, että kieli on todellisuutta, ei vain väline sen ilmaisemiseen.

Tutkimusaineisto muodostuu yhtestätoista haastattelusta. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytetään diskurssianalyysia, jonka avulla tarkastellaan ruokapuheesta eroteltuja diskursseja ja niiden välistä valtakamppailua. Ruokapuheesta on erotettu kuusi syömisen diskurssia, joista jokainen kuvaa syömisen tietynlaisena tapahtumana. Työssä tarkastellaan sitä, millaisissa suhteissa diskurssit ovat keskenään, kuinka vahvoja tai heikkoja ne ovat ja millaisin strategioin diskursseja vahvistetaan, eli hegemonisoidaan. Terveellisen syömisen ulottuvuuksia tutkitaan tarkastelemalla terveysdiskurssin aladiskursseja. Huomiota on kiinnitetty erityisesti siihen, millaisia ilmaisuja terveysdiskurssien yhteydessä käytetään.

Tutkimuksen tulosten perusteella terveelliseen syömiseen liittyy moraalinen ulottuvuus. Terveellisesti syömistä pidetään yksilöä sitovana velvollisuutena ja vastuullisena käytöksenä. Syömisvalinnat ovat myös osa identiteetin rakentamista, itsestä viestimistä, riskien hallintaa ja ennaltaehkäisyä. Terveys voidaan ymmärtää myös holistisen näkemyksen kautta, jolloin korostetaan yksilöä fyysisenä, psyykkisenä ja hengellisenä kokonaisuutena. Siten terveyden diskursseja käyttämällä voidaan sekä asettua asiantuntijavallan alaiseksi medikaaliseksi subjektiksi että haastaa se asettumalla itse ylimmäksi kehon asiantuntijaksi.