"Self-discipline strategies were easy to design but difficult to adhere to" – A Usage-Based Study of the Tough Construction in English
Höglund, Mikko (2014)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Höglund, Mikko
Omakustanne
2014
Englantilainen filologia - English Philology
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
Väitöspäivä
2014-10-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201410072190
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201410072190
Kuvaus
Väitöskirja on omakustanne, ei verkkoversiota.
Tiivistelmä
Englannin kielen tough-rakenne ja sen käyttö
Väitöskirjassa tarkastellaan englannin nk. tough-rakennetta (John is tough to please), sen käyttöä ja kehitystä 1700-luvulta nykypäivään, sekä verrataan sitä lähirakenteisiin, joilla on samankaltainen merkitys.
Tutkimuksessa löydettiin yhdistävät tekijät prototyyppisille sanoille, jotka esiintyvät tough-rakenteessa, sekä havaittiin, että myös itse rakenteella on oma, itsenäinen merkityksensä. Tutkimus myös osoitti, että tough-rakenteen funktio on tuoda toiminnan kohde fokukseen, varsinkin jos kohde on tuttu aiemmasta yhteydestä.
Tough-rakenteen kehitystä tutkittiin laajojen tekstitietokantojen eli korpusten avulla. Korpustutkimus osoitti, että tough-rakenteella oli rinnakkainen, passiivinen muoto (John is tough to be pleased), joka kuitenkin hävisi käytöstä 1800-luvulla tyypillisten tough-sanojen kanssa. Passiivinen muoto on silti yhä käytössä epätyypillisten tough-sanojen kanssa (esim. ready), jotka voivat esiintyä myös ns. control-rakenteessa, ja näin ollen ovat monitulkintaisia (The chicken is ready to eat / The chicken is ready to be eaten).
Tough-rakenteen käyttö on lisääntynyt 1700-luvulta nykypäivään tutkitussa materiaalissa. Ensin passiivinen muoto katosi, ja 1900-luvulla tough-rakenne on vallannut alaa ekstrapositiorakenteelta (It is easy to please John). Passiivisen rakenteen katoaminen on selitettävissä rakenteiden samankaltaisuudella, mutta alan valtaaminen ekstrapositiorakenteelta, jolla on erilainen funktio, viittaa perustavammanlaatuiseen muutokseen kielenkäytössä ja sitä kautta maailman ja kokemuksen jäsentämisessä.
Väitöskirjassa tarkastellaan englannin nk. tough-rakennetta (John is tough to please), sen käyttöä ja kehitystä 1700-luvulta nykypäivään, sekä verrataan sitä lähirakenteisiin, joilla on samankaltainen merkitys.
Tutkimuksessa löydettiin yhdistävät tekijät prototyyppisille sanoille, jotka esiintyvät tough-rakenteessa, sekä havaittiin, että myös itse rakenteella on oma, itsenäinen merkityksensä. Tutkimus myös osoitti, että tough-rakenteen funktio on tuoda toiminnan kohde fokukseen, varsinkin jos kohde on tuttu aiemmasta yhteydestä.
Tough-rakenteen kehitystä tutkittiin laajojen tekstitietokantojen eli korpusten avulla. Korpustutkimus osoitti, että tough-rakenteella oli rinnakkainen, passiivinen muoto (John is tough to be pleased), joka kuitenkin hävisi käytöstä 1800-luvulla tyypillisten tough-sanojen kanssa. Passiivinen muoto on silti yhä käytössä epätyypillisten tough-sanojen kanssa (esim. ready), jotka voivat esiintyä myös ns. control-rakenteessa, ja näin ollen ovat monitulkintaisia (The chicken is ready to eat / The chicken is ready to be eaten).
Tough-rakenteen käyttö on lisääntynyt 1700-luvulta nykypäivään tutkitussa materiaalissa. Ensin passiivinen muoto katosi, ja 1900-luvulla tough-rakenne on vallannut alaa ekstrapositiorakenteelta (It is easy to please John). Passiivisen rakenteen katoaminen on selitettävissä rakenteiden samankaltaisuudella, mutta alan valtaaminen ekstrapositiorakenteelta, jolla on erilainen funktio, viittaa perustavammanlaatuiseen muutokseen kielenkäytössä ja sitä kautta maailman ja kokemuksen jäsentämisessä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [5233]