Mikä meitä ohjaa? Sosiaalityöntekijöiden kokemuksia Tampereen kaupungin sosiaalityön strategian ohjauskyvystä
Salmi, Reetta (2014)
2014
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-10-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201410022185
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201410022185
Tiivistelmä
Pro -gradu tutkielmani tavoitteena on kartoittaa Tampereen kaupungin aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia Tampereen kaupungin sosiaalityön strategian ohjauskyvystä. Strategioiden ensisijaisena tehtävänä on ohjata toimintaa ja haluan selvittää onko strategialla minkäänlaista ohjausvaikutusta työntekijöiden työhön ja sen hyvään ja tulokselliseen suorittamiseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää myös mahdollista ohjausta edistäviä ja estäviä tekijöitä.
Tampereen kaupungin sosiaalityön strategia on laadittu Tasapainoisen onnistumisen menetelmällä, jonka tarkoituksena on tarkastella sosiaalityön onnistumista ja tuloksellisuutta laajasti neljästä eri näkökulmasta kriittisten menestystekijöiden avulla. Näitä kriittisiä näkökulmia ovat vaikuttavuus, prosessit ja rakenteet, resurssit sekä henkilöstön uudistuminen ja työkyky. Tämän lisäksi tutkimuksessani tarkastellaan Tasapainoisen onnistumisen strategian muiden osien kuten vision, arvojen ja strategisten päämäärien ohjauskykyä ja vaikutusta. Tasapainoisen onnistumisen strategian tavoitteena on konkretisoida tulostavoitteet toiminnan entistä paremman ohjauksen toteutumiseksi. Tutkimuksessani tarkastellaan onko tavoita pystytty konkretisoimaan riittävästi.
Tutkimusaineistoni koostuu kolmesta ryhmähaastattelusta, joihin osallistui yhteensä kymmenen sosiaalityötekijää Tampereen aikuissosiaalityön sosiaaliasemalta. Tämän lisäksi aineiston teoriaosuudessa ja analyysissa on käytetty Tampereen kaupungin sosiaalityön strategiaa, johon tutkimustuloksia peilataan. Aineisto on analysoitu teorialähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että strategialla itsessään ei yleisesti ottaen ollut merkittävää ohjausvaikutusta sosiaalityöntekijöiden työhön. Strategiassa oli kuitenkin työtä ohjaavia elementtejä, joiden osalta ohjausvaikutus toteutui. Haastattelujen perusteella työn onnistuneeseen ja tulokselliseen suorittamiseen vaikuttivat ensisijaisesti työntekijöiden arvot, palaute ja onnistumisen kokemukset. Näiden rinnalla strateginen yleinen ohjausvaikutus jäi toissijaiseksi.
Tampereen kaupungin sosiaalityön strategia on laadittu Tasapainoisen onnistumisen menetelmällä, jonka tarkoituksena on tarkastella sosiaalityön onnistumista ja tuloksellisuutta laajasti neljästä eri näkökulmasta kriittisten menestystekijöiden avulla. Näitä kriittisiä näkökulmia ovat vaikuttavuus, prosessit ja rakenteet, resurssit sekä henkilöstön uudistuminen ja työkyky. Tämän lisäksi tutkimuksessani tarkastellaan Tasapainoisen onnistumisen strategian muiden osien kuten vision, arvojen ja strategisten päämäärien ohjauskykyä ja vaikutusta. Tasapainoisen onnistumisen strategian tavoitteena on konkretisoida tulostavoitteet toiminnan entistä paremman ohjauksen toteutumiseksi. Tutkimuksessani tarkastellaan onko tavoita pystytty konkretisoimaan riittävästi.
Tutkimusaineistoni koostuu kolmesta ryhmähaastattelusta, joihin osallistui yhteensä kymmenen sosiaalityötekijää Tampereen aikuissosiaalityön sosiaaliasemalta. Tämän lisäksi aineiston teoriaosuudessa ja analyysissa on käytetty Tampereen kaupungin sosiaalityön strategiaa, johon tutkimustuloksia peilataan. Aineisto on analysoitu teorialähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että strategialla itsessään ei yleisesti ottaen ollut merkittävää ohjausvaikutusta sosiaalityöntekijöiden työhön. Strategiassa oli kuitenkin työtä ohjaavia elementtejä, joiden osalta ohjausvaikutus toteutui. Haastattelujen perusteella työn onnistuneeseen ja tulokselliseen suorittamiseen vaikuttivat ensisijaisesti työntekijöiden arvot, palaute ja onnistumisen kokemukset. Näiden rinnalla strateginen yleinen ohjausvaikutus jäi toissijaiseksi.