Minä olen maailman huonoin äiti! Äitiys kolmessa kotimaisessa äidin ja tyttären suhdetta käsittelevässä kuvakirjassa

Abstract

Tutkielma käsittelee äitiyden esittämistä kuvakirjoissa. Kohdeteokseni ovat Kristiina Louhen Ainon äiti on vihainen (1986), Maikki Harjanteen Minttu ei tahdo (1988) sekä Tove Appelgrenin kirjoittama ja Salla Savolaisen kuvittama Vesta-Linnea ja hirviö-äiti (2001). Kyseisissä teoksissa teemaksi nousee konflikti äidin ja tyttären välillä.

Keskeisimmät tutkimuskysymykseni ovat, millaista kohdeteosteni äitiys on ja millaisilla kerronnan keinoilla se rakentuu. Työssä tutkitaan, millaista on äidin ja lapsen vuorovaikutus ja miten äidin vallankäyttö ja hoivan antaminen teoksissa ilmenee. Lisäksi perehdytään myös teosten esittämiin äidin tunteisiin ja vanhempien rooleihin perheessä sekä pohditaan onnellisten loppujen merkitystä. Työssä yhdistyy kaksi teoreettista kehystä: kirjallisuudentutkimuksen osalta kuvakirjatutkimus ja fokalisaation käsite sekä sukupuolentutkimuksen ja muiden yhteiskuntatieteiden äitiyteen liittyvä käsitteistö.

Kohdeteoksissa äitien toimintaa ja tunteita kuvataan runsaasti. Äidin ja tyttären suhteen ristiriidat tulevat esiin etenkin valtataistelun kautta. Äidin käyttämä valta ei aina tuota toivottua tulosta, ja välillä valta on ennemmin lapsella äidin väsyessä arjen raskauteen. Äidin antama hoiva tai sen puute kietoutuu teoksissa yhteen ruuan tuottamien merkitysten kanssa. Lisäksi äidit tuntevat surua ja syyllisyyttä äitiyteen liittyvien uskomusten vastaisesta toiminnastaan. Isillä on perheissä tärkeä rooli niin lasten kuin äidinkin lohduttajina ja hoivaajina. Kohdeteosten lopussa erimielisyydet sovitaan, mutta äitien vapautumispotentiaalin kannalta loppuja ei voi pitää ainoastaan onnellisina.