Post-traumatic grip reconstruction with toe transfers

Abstract

Tapaturman jälkeinen oterekonstruktio varvassiirteillä

Tässä väitöskirjassa tutkittiin miten hyvin varpaan tai varpaiden siirrolla pystytään palauttamaan tapaturmassa menetetty käden kyky otteisiin. Tämän lisäksi selvitettiin mitä haittaa varpaan tai varpaiden siirto aiheuttaa ottokohdalle eli jalalle. Potilaat jaettiin neljään ryhmään amputaatiovammasta aiheutuneen otteen puutoksen mukaan. Näitä ryhmiä olivat peukalon-, sormien-, keskikämmenen tason- ja kyynärvarsityngän amputaatio – ryhmät. Varpaan tai varpaiden siirrolla korvattiin amputaatiossa menetetty otekyvyn kannalta merkityksellinen käden osa.

98 tutkimukseen sopivasta potilaasta jälkitarkastukseen saapui 74 potilasta. Keskimääräinen seuranta-aika oli yli 16 vuotta. Yksi tutkimukseen osallistuneista potilaista menetti toisen siirretyistä varpaista leikkauksen jälkeisen verenkierto-ongelman takia. Selviytymissuhde oli näin ollen 98,8 %.

Peukalon tai sormien korvaaminen varpailla tuotti hyvän tuloksen lähes kaikille potilaille. Potilaat olivat tyytyväisiä leikkauksen tulokseen ja pärjäsivät päivittäisissä askareissa hyvin korjatulla kädellään. Kahden varpaan siirrolla saavutettiin parempi tulos kuin yhden varpaan siirrolla niillä potilailla, joilla oli kaikkien sormien amputaatio. Siirretyt varpaat eivät olleet kuitenkaan yhtä hyviä kuin alkuperäiset sormet. Keskikämmenen- tai kyynärvarsityngän amputaatioiden korjauksessa pyrittiin usein miten yksinkertaisen avainotteen palauttamiseen yhden varpaan siirrolla. Tällä saavutettiin vaatimattomampi toiminnallinen tulos kuin edellä, mutta potilaat olivat silti tyytyväisiä leikkaukseen. Saavutettu ote koettiin hyödylliseksi. Vamman laajuus vaikutti saavutettuun toiminnalliseen tulokseen kaikissa potilasryhmissä.

Varpaan ottokohdan haitta oli vähäinen, joskin vain 16 potilasta oli täysin vailla ottokohdan vaivoja. Joka neljäs potilas ilmoitti jonkin asteisia rajoitteita kenkien käytössä. Potilaan tupakointi ja ottokohdan haavan sulkeminen osaihosiirteellä olivat yhteydessä haavan paranemisen ongelmiin, jotka taasen liittyivät huonompaan toiminnalliseen tulokseen.

Komplikaatiot olivat harvinaisia varvassiirtoleikkauksen jälkeen ja ne liittyivät yleensä varpaan ottokohdan haavan paranemiseen. Joka neljännelle potilaalle tehtiin keskimäärin 1,7 siirteen tai käden alueen myöhäiskorjausleikkausta toiminnan tai ulkonäön parantamiseksi.

Tutkimukseen osallistuneilla potilailla otteen palauttaminen varvassiirroilla onnistui hyvin ja potilaat olivat tyytyväisiä. Siirteen vastaanottokohdan (käden) hyöty oli suurempi kuin luovuttajakohtaan (jalkaan) aiheutettu haitta.

The purpose of this study was to assess and report long-term results of post-traumatic grip reconstruction using microvascular toe transfers. The outcomes of this retrospective study were divided into primary (function) and secondary (physical parameters, satisfaction, cosmetic appearance, osteoarthritis etc.) and the methods of reaching them were divided into patient-reported (questionnaires), clinician-based (tests) and radiographic. The recipient and the donor site were evaluated separately. Further, the patient charts were examined to collect information about the injury, reconstruction and postoperative events. Based on the patients treated by one of the supervisors of this academic dissertation, 97 patients fulfilling the inclusion criteria were identified. In addition, one hand of a patient who had had microvascular toe transfer to reconstruct congenital absence of the hand (acheiria) was included. Of the 98 eligible patients, 74 patients (75 hand, 80 feet, 85 transferred toes) attended the clinical follow-up forming the population of this study. The patient population was divided into four groups (presented in the articles I-IV) based on the need for targeted grip reconstruction of either the thumb, fingers, metacarpal or antebrachial stump according to the classification of no-finger hand (Vilkki 2001). The donor site consequences were reported from the whole patient population in article V. The median and (range) of follow-up for the 74 patients was 16 years 7 months (31-358 months). There was a failure of one of the toes of a double en-bloc transfer, yielding a survival rate of 98.8%. According to the questionnaires, the 41 thumb reconstruction patients considered most activities easy or quite easy and managed the ADL with no or minor complaints. Tests measuring function showed good results in the majority of patients. Patient satisfaction was high. The patients regained 63 % of key pinch and 84 % of grip strength (compared to the other hand). The mean for the cylinder grip width was 10 cm. The fifteen finger reconstruction patients scored well in the tests measuring function and managed the ADL with minor difficulties. Key pinch regained to 100 % and grip strength to 46 % (compared to the other hand) with a median 28° TAROM of the transfer IP joint. Patients who had no fingers left did better with two, rather than just one, toe transferred. Patients with no-finger hand could not be reconstructed to the same level of function as those with some finger function spared by the amputation. The eight MC-hand patients executed the tests measuring function with slight difficulties. The ADL was managed with moderate complaints. Key pinch regained to a mean of 4.3 kg which was 40% of that of the control hand. All except one patient were either satisfied or highly satisfied with the outcome. Despite the 11 AB-stump patients scoring inferiorly in the primary outcome measures, patient satisfaction was similar to the other transfer groups. Patients with amputation distal to DRU joint (n=5) scored better in the primary outcomes, were more satisfied and were more likely employed than those with amputation proximal to DRU joint (n=6). According to the functional scores, 92 % of the patients reported no or minor complaints and 83 % of the patients received a good result at the donor feet. Sixteen feet were completely free of symptoms, and the rest had most often mild symptoms. Cold intolerance and pain during exertion were most often reported complaints. The toe transfer raised the risk of developing pathologically increased HVA. Three patients, of the total 74, needed emergency re-operation due to vascular compromise of the transfer. Problems in the donor site wound healing resulted in more problems in walking and inferior functional recovery. Wound healing was compromised more often in patients who smoked or when the wound was closed with the help of STSG. A secondary operation to the recipient site was performed to a quarter of patients. In conclusion, grip reconstruction was successful in most of the cases with high patient satisfaction. The donor site defect was overcome by the recipient site gain.