Olkanivelen sijoiltaanmenon yleisyys ja yleisimmät komplikaatiot Tampereella vuosina 2009-2010
Tapper, Valtteri (2014)
Tapper, Valtteri
2014
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-08-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201409232164
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201409232164
Tiivistelmä
Olkanivelen sijoiltaanmeno (luksaatio) on yleinen ongelma väestön kaikissa ikäryhmissä. Sen ilmaantuvuus saatavilla olevien tutkimusten mukaan on n. 20/100 000/vuosi, mutta erot tutkimusten välillä ovat suuria ilmaantuvuuden vaihdellessa 11.2/100 000/vuosi ja 56.3/100 000/vuosi välillä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää olkanivelen luksaatioiden yleisyyttä, syitä ja komplikaatioita Tampereella ja verrata tuloksia aiempiin tutkimuksiin. Tutkimuksessa selvitettiin eroja eri ikäryhmien ja sukupuolien välillä. Luksaatiopotilaiden hoidosta tutkittiin rtg-kuvan käyttöä ja reponointitapaa. Potilaiden tiedot kerättiin sähköisestä potilastietojärjestelmästä. Olkaluksaation ilmaantuvuudeksi Tampereella vuosina 2009 ja 2010 saatiin 36,3/100 000/v, joista primaarien luksaatioiden osuus oli 29,2/100 000/v. Miehillä luksaatiot olivat naisia yleisempiä, lukuun ottamatta vanhimpia ikäryhmiä. Molemmilla sukupuolilla ikä lisäsi olkapään sijoiltaanmenon riskiä, lisäksi miehillä esiintyi ilmaantuvuuspiikki nuoruusiässä. Yleisimpiä syitä luksaatioille olivat kaatuminen (erityisesti vanhemmilla naisilla) ja urheilu (erityisesti nuoremmilla miehillä). Jokin komplikaatio syntyi luksaation yhteydessä 59 % potilaista, yleisimpinä Hill-Sachs murtuma, Bankartin leesio ja tuberculum majuksen murtuma. Tutkimuksen tulos vahvistaa ulkomaalaisia olkanivelen sijoiltaanmenon yleisyydestä saatuja tuloksia, koska nyt saatu ilmaantuvuus sijoittuu aiemmin aiheesta raportoitujen ilmaantuvuuslukujen välille. Todellisuudessa luksaatioiden ilmaantuvuus väestössä on vieläkin korkeampi, sillä useat sekundaariluksaatiot (sama olkapää luksoitunut jo aiemminkin) hoidetaan potilaiden toimesta omatoimisesti, eikä niiden vuoksi aina hakeuduta terveydenhuollon piiriin.