Normaali, hidas, poikkeava vai erityinen? – Lapsi kielen kehityksen matkassa
Lindgren, Pauliina (2014)
Lindgren, Pauliina
2014
Suomen kielen maisteriopinnot - Master's Programme in Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-09-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201409232160
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201409232160
Tiivistelmä
Tämän laadullisen tutkimuksen tehtävänä on tutkia ja selvittää lapsen varhaista kielen kehitystä ja siihen liittyviä tekijöitä. Tutkimus pyrkii lähinnä selvittämään, miten ympäristö vaikuttaa lapsen kielen monipuoliseen kehitykseen. Lisäksi tavoitteena on tuoda esiin muitakin kielen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tärkeänä tavoitteena on antaa ääni lasten vanhemmille ja heidän ajatuksilleen lapsen kielen kehityksestä, ja tällä tavoin tuoda tietoa lapsen kielen kehityksestä kaikkien saataville.
Tutkimuksen teoreettinen tausta esittelee laajasti lapsen kielen kehitystä ja siihen liittyviä käsitteitä. Mukana on hieman tietoa myös kielenkehitykseen liittyvistä ongelmista. Tutkimus sisältää myös tietoa erilaisista menetelmistä tukea kielen kehitystä.
Tutkimusta varten seurasin tällä hetkellä kolme vuotta vanhan pojan kielen kehitystä syntymästä lähtien. Seurannassa käytin apuna päiväkirjamenetelmää ja nauhoitettuja keskusteluja. Tutkimuksen toisen osan tiedonhankinnassa käytin strukturoitua kysymyslomaketta, jonka täytti 83 lasten vanhempaa internetin Facebook-sivuston kautta. Sekä seurantatutkimuksesta että kyselytutkimuksesta muodostin erilaisia teemoja, joita analysoin sisällönanalyysin menetelmin aineisto- ja teorialähtöisesti.
Tutkimustulosten mukaan lapsen kielen kehitys on hyvin moninainen ilmiö, joka koostuu lukuisista tekijöistä. Kaikilla niillä tekijöillä on oma merkityksensä lapsen kielen kehitykselle. Ympäristö vaikuttaa kehitykseen merkittävästi, ja ympäristöä muokkaamalla saadaan kielen kehitykselle luotua mahdollisimman suotuisat olosuhteet. Vanhemmilla ja lapsen läheisillä on kielen kehityksessä hyvin merkittävä rooli. Kun otetaan huomioon varhaisen kielen kehityksen kauaskantoiset vaikutukset, on entistä tärkeämpää ymmärtää, että kielen kehitykseen voidaan useimmiten vaikuttaa hyvinkin paljon jo syntymästä lähtien.
Seurantatutkimus antoi mielestäni kattavan esimerkin siitä, kuinka lapsen kielen kehitys osapuilleen etenee ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Läheinen suhde lapseen mahdollisti lapsen aktiivisen, säännöllisen seuraamisen, ja näin pienetkin kehityksen askeleet oli helpompi huomata. Tutkimuksen lapsen kehitys eteni monessa kohdassa normaalia kehitystä nopeammin, mutta yleisesti kehitys seurasi kielen normaalille kehitykselle asetettuja normeja.
Kyselytutkimukseen osallistuneet vanhemmat olivat pääosin sitä mieltä, että eniten heidän lastensa kielen kehitykseen ovat vaikuttaneet varhain aloitettu, laadukas ja monipuolinen kommunikaatio lapsen kanssa, kirjojen lukeminen ja yleinen sosiaalinen ympäristö isovanhemmat, sisarukset, ystävät ja läheiset mukaan lukien. Myös lapsen oma halu, kiinnostus ja yleinen aktiivisuus koettiin vaikuttaneen kehitykseen. Vastaavasti osa vanhemmista koki, että perinnöllisyydellä oli vaikutusta kehityksen molempiin suuntiin, edistävästi ja hidastavasti. Toisaalta poikkeuksiakin löytyi.
Tutkimuksen teoreettinen tausta esittelee laajasti lapsen kielen kehitystä ja siihen liittyviä käsitteitä. Mukana on hieman tietoa myös kielenkehitykseen liittyvistä ongelmista. Tutkimus sisältää myös tietoa erilaisista menetelmistä tukea kielen kehitystä.
Tutkimusta varten seurasin tällä hetkellä kolme vuotta vanhan pojan kielen kehitystä syntymästä lähtien. Seurannassa käytin apuna päiväkirjamenetelmää ja nauhoitettuja keskusteluja. Tutkimuksen toisen osan tiedonhankinnassa käytin strukturoitua kysymyslomaketta, jonka täytti 83 lasten vanhempaa internetin Facebook-sivuston kautta. Sekä seurantatutkimuksesta että kyselytutkimuksesta muodostin erilaisia teemoja, joita analysoin sisällönanalyysin menetelmin aineisto- ja teorialähtöisesti.
Tutkimustulosten mukaan lapsen kielen kehitys on hyvin moninainen ilmiö, joka koostuu lukuisista tekijöistä. Kaikilla niillä tekijöillä on oma merkityksensä lapsen kielen kehitykselle. Ympäristö vaikuttaa kehitykseen merkittävästi, ja ympäristöä muokkaamalla saadaan kielen kehitykselle luotua mahdollisimman suotuisat olosuhteet. Vanhemmilla ja lapsen läheisillä on kielen kehityksessä hyvin merkittävä rooli. Kun otetaan huomioon varhaisen kielen kehityksen kauaskantoiset vaikutukset, on entistä tärkeämpää ymmärtää, että kielen kehitykseen voidaan useimmiten vaikuttaa hyvinkin paljon jo syntymästä lähtien.
Seurantatutkimus antoi mielestäni kattavan esimerkin siitä, kuinka lapsen kielen kehitys osapuilleen etenee ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Läheinen suhde lapseen mahdollisti lapsen aktiivisen, säännöllisen seuraamisen, ja näin pienetkin kehityksen askeleet oli helpompi huomata. Tutkimuksen lapsen kehitys eteni monessa kohdassa normaalia kehitystä nopeammin, mutta yleisesti kehitys seurasi kielen normaalille kehitykselle asetettuja normeja.
Kyselytutkimukseen osallistuneet vanhemmat olivat pääosin sitä mieltä, että eniten heidän lastensa kielen kehitykseen ovat vaikuttaneet varhain aloitettu, laadukas ja monipuolinen kommunikaatio lapsen kanssa, kirjojen lukeminen ja yleinen sosiaalinen ympäristö isovanhemmat, sisarukset, ystävät ja läheiset mukaan lukien. Myös lapsen oma halu, kiinnostus ja yleinen aktiivisuus koettiin vaikuttaneen kehitykseen. Vastaavasti osa vanhemmista koki, että perinnöllisyydellä oli vaikutusta kehityksen molempiin suuntiin, edistävästi ja hidastavasti. Toisaalta poikkeuksiakin löytyi.