Hervannan kansalaisraati osallistuvan demokratian kanavana
Värttö, Mikko (2014)
Värttö, Mikko
2014
Hallintotieteiden maisteriopinnot - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-08-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201409232156
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201409232156
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee vuonna 2012 järjestettyä Hervannan kansalaisraatia, jossa paikalliset asukkaat kutsuttiin esittämään toimenpide-ehdotuksia Hervannan kehittämiseksi. Raatia voidaan pitää osallistuvan demokratian kokeiluna, jossa on haluttu luoda kanavia paikallisten asukkaiden kuulemiselle. Hervannan raadista tekee erityisen raatiprosessin jälkeen alkunsa saanut aktiivinen kansalaistoiminta, jossa raatilaiset ovat itse edistäneet raadin toimenpide-ehdotuksia.
Tutkimuksessa käsittelen kyseistä Hervannan kansalaisraatia ja sen jälkeen syntynyttä kansalaistoimintaa yhtenäisenä prosessina, joka jatkuu myös varsinaisen raatitoiminnan jälkeen. Tutkin, millaisia osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia kansalaisraatiprosessiin osallistuminen on asukastoimijoille tarjonnut. Kartoitan osallistujien kokemuksia raatiprosessista ryhmä- ja yksilöhaastattelujen avulla. Laadullinen sisällönanalyysin keinoin luokittelen osallistujien kokemuksia osallistumisesta ja vaikuttamisesta. Lopuksi kytken tulokset aiempaan tutkimukseen sekä teoreettisiin käsitteisiin. Hyödynnän tutkimuksessani etenkin luottamusta käsittelevää teoreettista kirjallisuutta.
Tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä, että kansalaisraateja voidaan hyödyntää paikallisten asukkaiden mielipiteiden selvittämiseksi sekä yhteisöllisyyden ja luottamuksen vahvistamiseksi. Toisaalta raadin todellinen vaikuttavuus on Hervannassa jäänyt heikoksi tutkimuksen teon aikaan ja raatilaiset ovat kokeneet, ettei kuntahallinto ole huomioinut raadin ehdotuksia. Tämä on johtanut epäluottamuksen sekä vastakkainasettelun vahvistumiseen raadin ja kuntahallinnon välillä. Ongelmat raadin ja kuntahallinnon välillä eivät kuitenkaan ole johtaneet asukkaiden passivoitumiseen vaan asukkaat ovat itse ottaneet aktiivisen roolin raadin ehdotusten edistämiseksi. Johtopäätöksenä raatiprosessista on ollut se, että osallistuvan demokratian ohella raatiprosessi on edistänyt erilaisia suoran ja vastademokratian muotoja.
Tutkimuksessa käsittelen kyseistä Hervannan kansalaisraatia ja sen jälkeen syntynyttä kansalaistoimintaa yhtenäisenä prosessina, joka jatkuu myös varsinaisen raatitoiminnan jälkeen. Tutkin, millaisia osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia kansalaisraatiprosessiin osallistuminen on asukastoimijoille tarjonnut. Kartoitan osallistujien kokemuksia raatiprosessista ryhmä- ja yksilöhaastattelujen avulla. Laadullinen sisällönanalyysin keinoin luokittelen osallistujien kokemuksia osallistumisesta ja vaikuttamisesta. Lopuksi kytken tulokset aiempaan tutkimukseen sekä teoreettisiin käsitteisiin. Hyödynnän tutkimuksessani etenkin luottamusta käsittelevää teoreettista kirjallisuutta.
Tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä, että kansalaisraateja voidaan hyödyntää paikallisten asukkaiden mielipiteiden selvittämiseksi sekä yhteisöllisyyden ja luottamuksen vahvistamiseksi. Toisaalta raadin todellinen vaikuttavuus on Hervannassa jäänyt heikoksi tutkimuksen teon aikaan ja raatilaiset ovat kokeneet, ettei kuntahallinto ole huomioinut raadin ehdotuksia. Tämä on johtanut epäluottamuksen sekä vastakkainasettelun vahvistumiseen raadin ja kuntahallinnon välillä. Ongelmat raadin ja kuntahallinnon välillä eivät kuitenkaan ole johtaneet asukkaiden passivoitumiseen vaan asukkaat ovat itse ottaneet aktiivisen roolin raadin ehdotusten edistämiseksi. Johtopäätöksenä raatiprosessista on ollut se, että osallistuvan demokratian ohella raatiprosessi on edistänyt erilaisia suoran ja vastademokratian muotoja.