A Description of Male Participation in Prevention of Mother to Child Transmission of HIV Programmes, as Viewed by Luba-Kasai Men and Midwives in the Lusaka District of Zambia

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa HI-viruksen äidistä lapseen tarttumisen ennaltaehkäisyä varten kuvailemalla miehen osallisuuden menetelmiä, niiden esteitä ja voimavaroja Lusakan hallintoalueella, Sambiassa. Aihetta lähestyttiin laadullisesta näkökulmasta. Tämä kuvaileva tutkimus toteutettiin kolmivaiheisesti ja se tuotti viisi osajulkaisua ja yhteenveto-osan. Kirjallisuuskatsaus tutustutti aiheeseen. Haastatteluja käytettiin miesten käsitysten kuvaamiseen heidän osallisuudestaan HI-viruksen äidistä lapseen tartunnan ennaltaehkäisemisessä. Vertailu sen, mitä miehet tietävät kansallisesta HI-viruksen äidistä lapseen tartunnan ennaltaehkäisevästä ohjelmasta ja varsinaisen ohjelman (National Protocol Guidelines, Integrated Prevention of Mother- to-Child Transmission of HIV/AIDS, 2008) välillä suoritettiin selvittämään miesten osallisuus ohjelmaan. Esseekirjoitelmia käytettiin kuvaamaan kätilöiden käsityksiä miehen osallisuudesta HI-viruksen äidistä lapseen tartunnan ennaltaehkäisevään ohjelmaan ja miesten sekä kätilöiden samankaltaisten näkemysten tunnistamiseen. Tutkimuksessa tuotettiin neljä aineistoa. Ensimmäinen aineisto sisälsi 31 aiempaa julkaisua. Toinen koostui 21 haastattelusta, jotka toteutettiin Luba-Kasai miesten keskuudessa. Kolmas aineisto oli Sambian kansallinen ohjelma HI-viruksen äidistä lapseen tartunnan ehkäisemiseksi (2008) –julkaisu, (National Protocol Guidelines, Integrated Prevention of Mother- to-Child Transmission of HIV/AIDS, 2008). Neljäs käsitti 45 esseekirjoitelmaa, jotka kerättiin Lusakan hallintoalueen kätilöiltä. Induktiivista sisällönanalyysia käytettiin analysoitaessa aineistoja yksi, kaksi ja neljä ja deduktiivista sisällönanalyysia käytettiin kategorisoitaessa julkaisu-dataa. Kirjallisuuskatsaus paljasti, että miehen osallisuus –käsite on kehittymätön. Miehen osallisuus kuvattiin neuvolapalveluiden hyödyntämisen yhteydessä vaimon kanssa klinikalle menemisenä, osallistumisena HIV-neuvontaan ja -testaukseen parina ja puolison kanssa keskustelemisena lasten hankintaan liittyen. Luba-Kasai miesten näkemysten mukaan mies auttaa ehkäisemään HI-viruksen tartuntaa äidistä lapseen käyttämällä ulkopuolisia tuen lähteitä kuten hengellistä elämänkatsomusta ja äitiyshuollon palveluja. Toinen menetelmä oli turvallisen elämäntyylin ja käytäntöjen omaksuminen perheessä. Luba-Kasai miehet tunnistivat monia esteitä, jotka haittaavat miehen osallisuutta HI-viruksen äidistä lapseen tartunnan ehkäisemisessä. Esteet olivat sisäisiä, ulkoisia ja sellaisia, jotka olivat samanaikaisesti sisäisiä ja ulkoisia. Vastaavasti he tunnistivat henkilökohtaisia voimavaroja, terveyspalveluihin liittyviä ja aineellisia voimavaroja, jotka auttoivat heitä ehkäisemään HI-viruksen tartuntaa äidistä lapseen. Osa miesosallistujista ei ollut osallisia kansalliseen ohjelmaan. Kätilöiden näkemyksissä miehen osallisuuden menetelmä oli terveyspalvelujen hyödyntäminen ja ennaltaehkäisevän käyttäytymisen omaksuminen parisuhteessa. Heidän mielestään miehen osallisuuden esteet ja voimavarat HI-viruksen tartunnan ehkäisemisessä olivat miehestä itsestään riippuvia sekä terveydenhuoltoon ja yhteiskunnan tilaan liittyviä. Yleisesti Luba-Kasai miehillä oli myönteinen asennoituminen HI-viruksen tartunnan äidistä lapseen ehkäisevää ohjelmaa kohtaan äitiyshuollossa, ja useimmiten heillä oli kätilöiden kanssa yhteinen näkemys miehen osallisuuden menetelmistä, esteistä ja voimavaroista. Heillä oli kuitenkin myös kätilöiden näkemyksistä eroavia näkemyksiä, jotka olivat yhteisiä oman heimon ja yleensä miesten kesken. Nämä pitäisi ottaa huomioon päivitettäessä Sambian kansallista ohjelmaa ja kehitettäessä kätilökoulutusta sekä käytännön työtä. Tulosten perusteella ehdotetaan miehen osallisuus –käsitteen selkiyttämistä ja lisätutkimusta miehen osallisuuden lisäämiseksi HI-viruksen tartuntaa äidistä lapseen ehkäiseviin ohjelmiin.

This study aims to produce knowledge that contributes to the prevention of mother-to-child transmission (MTCT) of the Human Immunodeficiency Virus (HIV) by describing the methods of male participation, together with the barriers and resources which relate to the PMTCT of HIV in Lusaka Province, Zambia.

The topic is approached from a qualitative perspective. The descriptive study was carried out in three phases, producing five publications and the summary. A literature review explored the field of study. An interview type study design was used to describe male partners’ views on their participation in PMTCT of HIV programmes. A comparison between the male partners’ knowledge of the National PMTCT of HIV program to the actual program was conducted to discover how involved male partners are in the program. A written essay study was used to describe midwives’ views on male participation in PMTCT of HIV programmes, and an identification of similar views between male partners and midwives was undertaken.

Four data sets were produced. The first data set consisting of 31 references, was collected from existent literature. The second consisted of 21 interviews conducted among Luba-Kasai men. A third data set was provided by the Zambian National Protocol Guidelines Integrated PMTCT of HIV (2008) publication. The fourth consisted of 45 written essays collected from midwives in the Lusaka District.

Inductive content analysis was used to analyze data sets one, two and four, and deductive content analysis was used to categorize the publication data.

The literature review revealed that male participation as a concept is undeveloped. It was described in the context of utilizing antenatal care services by accompanying the wife to the clinic, by taking part in couples counseling and testing for HIV, and by discussing reproductive matters with their spouse. Luba-Kasai men viewed that as male partners, they help prevent MTCT of HIV by using outside sources of support, by maintaining a spiritual outlook on life, and from participating in antenatal care. Another method was to adopt safe lifestyle and family practices. Luba-Kasai men recognized a variety of barriers which hinder male participation in PMTCT of HIV, of internal, external, and combined origins. Accordingly, they named personal resources, health services and material resources which help them in PMTCT of HIV. A proportion of the male participants were not involved in the national program.

In the midwives’ perceptions, a male partner’s method of participation was to utilize health care services and to adopt preventive behavior in an intimate relationship. They described barriers and resources relating to male participation in PMTCT of HIV programmes which were dependent on the male partner themselves, on health care provision, and societal elements.

In general, Luba-Kasai men had a positive attitude toward the PMTCT of HIV in antenatal care, and in most cases had a common understanding with midwives on the methods, barriers and resources involved. However, they also had perceptions which differed from the midwives’ views but were common in their tribe and to the male sex in general. It is observed that these should have been taken into account when updating the Zambian National PMTCT of HIV program, and in developing midwife education and clinical practice. Based on the outcomes of these investigations, it is viewed that a clear definition of the concept “male participation”, and further research aiming to increase the levels of male participation in PMTCT of HIV programmes is urgently required.