Osallistuminen asuinalueella - Porin Karjarannan asukkaiden kokemuksia osallisuudesta
Wallin, Noora (2014)
2014
Sosiaalipolitiikka, Pori - Social Policy
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-09-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201409222149
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201409222149
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Porin Karjarannan asukkaiden näkökulmasta osallisuutta sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena on vastata kysymyksiin 1) miksi halutaan vaikuttaa, 2) ketkä haluavat vaikuttaa sekä 3) miten halutaan vaikuttaa. Osallisuudella ei ole olemassa yhtä ja ainoaa määritelmää, minkä lisäksi sen voidaan sanoa olevan subjektiivinen kokemus. Tästä syystä tutkimuksessa halutaan vertailla kahden erilaisen ryhmän käsityksiä osallisuudesta sekä verrata niitä olemassa olevaan faktaan, eli aikaisempiin tutkimuksiin.
Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen, ja tutkimusaineistona toimii kaksi Karjarannan asukkaiden ryhmähaastattelua. Ensimmäisessä ryhmässä oli seitsemän haastateltavaa, joiden keski-ikä haastatteluhetkellä oli 65,6 vuotta. Toisessa ryhmässä haastateltavia henkilöitä oli neljä ja heidän keski-ikänsä oli 24,3 vuotta. Haastattelut ovat puolistrukturoituja teemahaastatteluja, jotka ovat suoritettu vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysin teorialähtöistä, eli deduktiivista menetelmää. Tässä menetelmässä luokittelu perustuu aikaisemmasta tutkimuksesta tai teoriasta tuotettuun viitekehykseen.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena voidaan todeta ongelman tai elämäntavan olevan yleisimmän syyn, joka aktivoivat ihmiset vaikuttamaan asuinalueensa asioihin. Haastateltavat arvioivat ihmisten toimivan viimeistään, kun omaa elämää kohtasi ongelma. Toisena keskeisenä tutkimustuloksena osallistujan stereotyyppinä puolestaan koettiin olevan yleisaktiivi henkilö, joka toimii monen vaikutuskanavan kautta. Kolmantena merkittävänä tutkimustuloksena voidaan mainita haastateltavien kokemus suoran toiminnan tehokkuudesta. Uskottiin että yhteisön voimalla on parempi mahdollisuus saada aikaan parhaat tulokset.
Tutkimukseen osallistuneet ryhmät edustivat eri ikäpolvia, minkä vuoksi haastateltavien näkemykset erosivat ajoittain toisistaan. Erityisesti politiikan rooli ja sen vaikutukset yksilön aktiivisuuteen tuottivat suuren näkemyseron ryhmien välillä. Tästä huolimatta asetettuihin tutkimuskysymyksiin saatiin lähes yksimieliset vastaukset, jotka mukailivat paljon aikaisempaa tutkimusta.
Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen, ja tutkimusaineistona toimii kaksi Karjarannan asukkaiden ryhmähaastattelua. Ensimmäisessä ryhmässä oli seitsemän haastateltavaa, joiden keski-ikä haastatteluhetkellä oli 65,6 vuotta. Toisessa ryhmässä haastateltavia henkilöitä oli neljä ja heidän keski-ikänsä oli 24,3 vuotta. Haastattelut ovat puolistrukturoituja teemahaastatteluja, jotka ovat suoritettu vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysin teorialähtöistä, eli deduktiivista menetelmää. Tässä menetelmässä luokittelu perustuu aikaisemmasta tutkimuksesta tai teoriasta tuotettuun viitekehykseen.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena voidaan todeta ongelman tai elämäntavan olevan yleisimmän syyn, joka aktivoivat ihmiset vaikuttamaan asuinalueensa asioihin. Haastateltavat arvioivat ihmisten toimivan viimeistään, kun omaa elämää kohtasi ongelma. Toisena keskeisenä tutkimustuloksena osallistujan stereotyyppinä puolestaan koettiin olevan yleisaktiivi henkilö, joka toimii monen vaikutuskanavan kautta. Kolmantena merkittävänä tutkimustuloksena voidaan mainita haastateltavien kokemus suoran toiminnan tehokkuudesta. Uskottiin että yhteisön voimalla on parempi mahdollisuus saada aikaan parhaat tulokset.
Tutkimukseen osallistuneet ryhmät edustivat eri ikäpolvia, minkä vuoksi haastateltavien näkemykset erosivat ajoittain toisistaan. Erityisesti politiikan rooli ja sen vaikutukset yksilön aktiivisuuteen tuottivat suuren näkemyseron ryhmien välillä. Tästä huolimatta asetettuihin tutkimuskysymyksiin saatiin lähes yksimieliset vastaukset, jotka mukailivat paljon aikaisempaa tutkimusta.