Suomalaisten arkistojen järjestämis-, kuvailu- ja luettelointikäytännöt ja niiden ero yhdysvaltalaisiin järjestämis-, kuvailu- ja luettelointikäytäntöihin
Parkkonen, Tero (2014)
2014
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median maisteriopinnot - Master's Programme in Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-07-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201409222147
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201409222147
Tiivistelmä
Tutkin suomalaisten arkistojen järjestämis-, kuvailu- ja luettelointikäytäntöjen välisiä eroja yhdysvaltalaisten arkistojen järjestämis-, kuvailu- ja luettelointikäytäntöihin. Aihetta ei ole mielestäni tutkittu paljoa, joten aiheen valinta tuntui mielenkiintoiselta ja hyödylliseltä.
Työssäni päälähde oli suomalaisille arkistoille teetetty kysely. Teetin sen yliopiston käytössä olevan e-lomakkeen kautta ja tein kyselyyn saatekirjeen, jossa kerroin tutkimuksen tavoitteista ja tarpeellisuudesta. Tutkimuskirjallisuudesta hyödyllisimmäksi osoittautui Greenen ja Meissnerin artikkeli. Toteutin artikkelin kyselyn Suomessa ja vertasin sen perusteella yhdysvaltalaisia käytäntöjä suomalaisiin. Vertasin myös muista artikkeleista löytyviä tietoja suomalaisiin käytäntöihin. Ongelmana työssäni oli, että joihinkin suomalaisen kyselyn kysymyksiin arkistotyöntekijöiden oli vaikea antaa tarkkoja vastauksia, kuten järjestämiseen kuluva aika ja hyllymetrimäärä.
Yhteenvetona voi sanoa, että molemmissa maissa kokoelmat järjestetään yleisesti arkistoyksikkötasolla tai sarjatasolla. Yhdysvalloissakin elämäkerralliset ja historialliset huomautukset ja laajuus ja sisältöhuomautukset ovat tärkeitä bonuksia, kuten Suomessa. Yhdysvalloissa järjestämisaikaa menee enemmän ja määrällisesti ehditään järjestämään vähemmän kuin Suomessa. Kummassakaan maassa tarkempia luokitteluja ei tehdä kovin yleisesti, Yhdysvalloissa vielä vähemmän. Yhdysvalloissa järjestämättömät, kuvailemattomat ja luetteloimattomat kokoelmat koetaan suureksi ongelmaksi, Suomessa taas melko pieneksi. Molemmissa maissa keskeneräisten töiden hyväksymismäärä on samanlainen. Yhdysvalloissa arvonmääritys tehdään vasta järjestämisen ja kuvailun aikana, Suomessa ennen sitä. Yhdysvalloissa arkisto saa ulkopuolelta paljon rahaa, Suomessa ei. Monet kokoelmat voidaan myös järjestää Yhdysvalloissa ilman sarjan muodostusta. Suomessa näin ei yleensä ole.
Työssäni päälähde oli suomalaisille arkistoille teetetty kysely. Teetin sen yliopiston käytössä olevan e-lomakkeen kautta ja tein kyselyyn saatekirjeen, jossa kerroin tutkimuksen tavoitteista ja tarpeellisuudesta. Tutkimuskirjallisuudesta hyödyllisimmäksi osoittautui Greenen ja Meissnerin artikkeli. Toteutin artikkelin kyselyn Suomessa ja vertasin sen perusteella yhdysvaltalaisia käytäntöjä suomalaisiin. Vertasin myös muista artikkeleista löytyviä tietoja suomalaisiin käytäntöihin. Ongelmana työssäni oli, että joihinkin suomalaisen kyselyn kysymyksiin arkistotyöntekijöiden oli vaikea antaa tarkkoja vastauksia, kuten järjestämiseen kuluva aika ja hyllymetrimäärä.
Yhteenvetona voi sanoa, että molemmissa maissa kokoelmat järjestetään yleisesti arkistoyksikkötasolla tai sarjatasolla. Yhdysvalloissakin elämäkerralliset ja historialliset huomautukset ja laajuus ja sisältöhuomautukset ovat tärkeitä bonuksia, kuten Suomessa. Yhdysvalloissa järjestämisaikaa menee enemmän ja määrällisesti ehditään järjestämään vähemmän kuin Suomessa. Kummassakaan maassa tarkempia luokitteluja ei tehdä kovin yleisesti, Yhdysvalloissa vielä vähemmän. Yhdysvalloissa järjestämättömät, kuvailemattomat ja luetteloimattomat kokoelmat koetaan suureksi ongelmaksi, Suomessa taas melko pieneksi. Molemmissa maissa keskeneräisten töiden hyväksymismäärä on samanlainen. Yhdysvalloissa arvonmääritys tehdään vasta järjestämisen ja kuvailun aikana, Suomessa ennen sitä. Yhdysvalloissa arkisto saa ulkopuolelta paljon rahaa, Suomessa ei. Monet kokoelmat voidaan myös järjestää Yhdysvalloissa ilman sarjan muodostusta. Suomessa näin ei yleensä ole.