Uhrautujat, mukautujat ja vapautujat. Vaimon vapaus ja yksilöllisyys kolmessa naispolvessa Elizabeth Gilbertin teoksessa Tahdonko?
Kangastie, Reetta (2014)
Kangastie, Reetta
2014
Sukupuolentutkimus - Gender Studies
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-09-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201409222145
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201409222145
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen, millaisiksi vaimon vapaus ja yksilöllisyys merkityksellistyvät kolmen naispolven kokemuksissa ja käsityksissä länsimaisesta avioliitosta. Tehtäväni on selvittää, millaiset merkitykset rakentuvat vaimon vapauteen ja yksilöllisyyteen eri aikakausina, miten niitä tuotetaan suhteessa julkiseen ja yksityiseen ja mitä kytkökset merkitsevät heteroseksuaalisen naisen elämän kannalta. Aineistokseni nostan yhdysvaltalaisen Elizabeth Gilbertin avioliittoa kriittisesti ruotivasta menestysteoksesta Tahdonko? (2011) kahdeksan esiintulkitsemaani kertomusta, jotka kuvaavat 1930-luvulla tai sitä ennen avioliittonsa solmineita "isoäitejä", 1950-luvun jälkeen avioituneita "äitejä" ja 2000-luvun avioliittoja pohtivia "tyttäriä". Jäsennykseni pohjaa työni feministiseen viitekehykseen, jonka muodostavat kolmen eri aikakauden feministiset teokset: Simone de Beauvoirin Das andere Geschlecht (2009, alkuteos 1949), Shulamith Firestonen Frauenbefreiung und sexuelle Revolution (1975, alkuteos 1970) sekä Angela McRobbien Top Girls (2010, alkuteos 2008). Osana tutkimustehtävääni kartoitan, miten de Beauvoirin perinteisen, Firestonen modernin ja McRobbien postfeministisen keskiluokkaisen avioliiton kritiikeissä rakentuvat merkitykset ovat luettavissa uudelleen aineistossani.
Työni kiinnittyy feministiseen ja sosiosemioottiseen tutkimuksenteon tapaan. Tarkastelen avioliittoinstituutiota ja kertomuksia paitsi sukupuolistuneiden merkitysten kiinnitysalustoina myös niiden uusintajina ja tuottajina. Työtäni ohjaa näkemys avioliitosta yhtenä keskeisimmistä yhteiskunnallisista instituutioista, jotka säätelevät ja ylläpitävät naisia ja miehiä eriarvoistavia, heteronormatiivisia sukupuolijärjestyksiä ulottamalla otteensa yksityiseen elinpiiriin. Päästäkseni työni kautta käsiksi avioliiton, vaimon vapauden ja yksilöllisyyden sekä julkisen ja yksityisen välisiin suhteisiin sovellan aineistooni aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja kehysanalyysiä. Ensimmäisen avulla piirrän esiin merkitykset ja jälkimmäisen avulla niitä tuottavat käytännöt.
Analyysissani vaimojen vapaus merkityksellistyy julkisen määrittelemiksi näennäisen yksityisiksi "luviksi", joiden tehtävä on varmistaa avioliittoinstituution jatkuvuus ja houkuttelevuus. Näitä lupia tuottavat erilaiset kontrollikehykset, jotka mukautuvat tehokkaasti yhteiskunnallisten muutosten, kuten feminismin, avioliittoinstituutiolle asettamiin haasteisiin. Vaimojen yksilöllisyys kiteytyy peittelemättömän julkisiksi "pakoiksi", joita erilaiset tosivaimouden imperatiivejä esittävät käskykehykset muovaavat joko yleisiksi rutiineiksi tai individuaaliseksi erityisyydeksi kulloisenkin aikakauden vaatimusten mukaan. Niiden kanssa kilpailevat naisten yksityisistä tarpeista kumpuavat feministiset kehykset, jotka tuottavat naisista kumouksellisia subjekteja avioliiton eriarvoistavien käytäntöjen suhteen. Näin esiin piirtyy kirjo erilaisia vaimouden representaatioita hyväksyvistä uhrautujista aina tietoisiin mukautujiin ja radikaaleihin vapautujiin asti, ja niissä on selkeimmin tunnistettavissa de Beauvoirin kritiikki. Niistä ovat johdettavissa avaimet vaimon voimaantumiseen, minkä vuoksi työlläni on käytännön merkitystä.
Työni kiinnittyy feministiseen ja sosiosemioottiseen tutkimuksenteon tapaan. Tarkastelen avioliittoinstituutiota ja kertomuksia paitsi sukupuolistuneiden merkitysten kiinnitysalustoina myös niiden uusintajina ja tuottajina. Työtäni ohjaa näkemys avioliitosta yhtenä keskeisimmistä yhteiskunnallisista instituutioista, jotka säätelevät ja ylläpitävät naisia ja miehiä eriarvoistavia, heteronormatiivisia sukupuolijärjestyksiä ulottamalla otteensa yksityiseen elinpiiriin. Päästäkseni työni kautta käsiksi avioliiton, vaimon vapauden ja yksilöllisyyden sekä julkisen ja yksityisen välisiin suhteisiin sovellan aineistooni aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja kehysanalyysiä. Ensimmäisen avulla piirrän esiin merkitykset ja jälkimmäisen avulla niitä tuottavat käytännöt.
Analyysissani vaimojen vapaus merkityksellistyy julkisen määrittelemiksi näennäisen yksityisiksi "luviksi", joiden tehtävä on varmistaa avioliittoinstituution jatkuvuus ja houkuttelevuus. Näitä lupia tuottavat erilaiset kontrollikehykset, jotka mukautuvat tehokkaasti yhteiskunnallisten muutosten, kuten feminismin, avioliittoinstituutiolle asettamiin haasteisiin. Vaimojen yksilöllisyys kiteytyy peittelemättömän julkisiksi "pakoiksi", joita erilaiset tosivaimouden imperatiivejä esittävät käskykehykset muovaavat joko yleisiksi rutiineiksi tai individuaaliseksi erityisyydeksi kulloisenkin aikakauden vaatimusten mukaan. Niiden kanssa kilpailevat naisten yksityisistä tarpeista kumpuavat feministiset kehykset, jotka tuottavat naisista kumouksellisia subjekteja avioliiton eriarvoistavien käytäntöjen suhteen. Näin esiin piirtyy kirjo erilaisia vaimouden representaatioita hyväksyvistä uhrautujista aina tietoisiin mukautujiin ja radikaaleihin vapautujiin asti, ja niissä on selkeimmin tunnistettavissa de Beauvoirin kritiikki. Niistä ovat johdettavissa avaimet vaimon voimaantumiseen, minkä vuoksi työlläni on käytännön merkitystä.