Yliopiston laadunvarmistuksen itsearvioinnin menetettelytavat ja niiden toimivuus
Seppänen, Risto (2014)
2014
Korkeakouluhallinnon ja -johtamisen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Higher Education Administration and Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-09-09
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201409102124
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201409102124
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa mielenkiinnon kohteena on suomalaisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmä sekä sen itsearviointimenettelyt. Työssä selvitetään itsearviointimenettelyjen tavoitteita sekä toteutusta ja tutkitaan sen toimivuutta. Työn päätutkimuskysymys on: millaisia vaikutuksia laadunvarmistuksen itsearviointimenettelyllä on laatuun yliopisto-organisaatiossa?
Työssä käytetään laadullisia tutkimusmenetelmiä ja hyödynnetään tapaustutkimuksellista otetta. Tutkittava tapaus on Lappeenrannan teknillinen yliopisto, josta empiiristä aineistoa on kerätty haastatteluin sekä perehtymällä sen laatutyötä käsitteleviin kirjallisiin aineistoihin. Aineisto analysoitiin teorialähtöisesti.
Tutkimuksen tulosten mukaan näkemykset laadusta, laadunvarmistusjärjestelmistä sekä sen itsearviointimenettelystä vaihtelevat yliopiston sisällä riippuen pääasiassa siitä, millainen käytännön kokemus yliopistoyhteisön jäsenellä on itsearviointimenettelystä: myönteisimmin itsearvioinnin menettelyn ja sen toimivuuden näkevät arvioijana itse toimineet sekä arvioinnin kohteena olleet henkilöt. Sen sijaan auditointeihin osallistumattomat henkilöt näkivät toiminnan pääasiassa turhana ja byrokraattisena sekä osin jopa haitallisena, sen viedessä aikaa omiin päätehtäviin keskittymiseltä. Myös eri henkilökuntaryhmiin sekä eri organisaatiotasolle sijoittuminen vaikuttivat jonkin verran näkemyksiin itsearviointitoiminnan hyödyllisyydestä: opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluvat korostivat arviointitoiminnan osalta kehittävää otetta ja asiantuntijatyön vapauden tärkeyttä. Muuhun henkilökuntaan kuuluvat puolestaan näkivät arviointitoiminnassa selkeämmin monitoroinnin ja tarkasti määritellyt prosessit.
Johtopäätöksenä on, että laadunvarmistus ja sen arviointi tulisi saada integroitua nykyistä tiukemmin yliopiston päivittäiseen toimintaan. Arviointitoiminnan kehittämiseksi tarvitaan motivointia, resurssien kohdistamista sekä tiedottamista laadunvarmistuksen tavoitteista ja arviointien tuloksista. Lisäksi laadun mittaristoja sekä arviointien seurantajärjestelmiä tulee kehittää.
Työssä käytetään laadullisia tutkimusmenetelmiä ja hyödynnetään tapaustutkimuksellista otetta. Tutkittava tapaus on Lappeenrannan teknillinen yliopisto, josta empiiristä aineistoa on kerätty haastatteluin sekä perehtymällä sen laatutyötä käsitteleviin kirjallisiin aineistoihin. Aineisto analysoitiin teorialähtöisesti.
Tutkimuksen tulosten mukaan näkemykset laadusta, laadunvarmistusjärjestelmistä sekä sen itsearviointimenettelystä vaihtelevat yliopiston sisällä riippuen pääasiassa siitä, millainen käytännön kokemus yliopistoyhteisön jäsenellä on itsearviointimenettelystä: myönteisimmin itsearvioinnin menettelyn ja sen toimivuuden näkevät arvioijana itse toimineet sekä arvioinnin kohteena olleet henkilöt. Sen sijaan auditointeihin osallistumattomat henkilöt näkivät toiminnan pääasiassa turhana ja byrokraattisena sekä osin jopa haitallisena, sen viedessä aikaa omiin päätehtäviin keskittymiseltä. Myös eri henkilökuntaryhmiin sekä eri organisaatiotasolle sijoittuminen vaikuttivat jonkin verran näkemyksiin itsearviointitoiminnan hyödyllisyydestä: opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluvat korostivat arviointitoiminnan osalta kehittävää otetta ja asiantuntijatyön vapauden tärkeyttä. Muuhun henkilökuntaan kuuluvat puolestaan näkivät arviointitoiminnassa selkeämmin monitoroinnin ja tarkasti määritellyt prosessit.
Johtopäätöksenä on, että laadunvarmistus ja sen arviointi tulisi saada integroitua nykyistä tiukemmin yliopiston päivittäiseen toimintaan. Arviointitoiminnan kehittämiseksi tarvitaan motivointia, resurssien kohdistamista sekä tiedottamista laadunvarmistuksen tavoitteista ja arviointien tuloksista. Lisäksi laadun mittaristoja sekä arviointien seurantajärjestelmiä tulee kehittää.