Työn voimavaroista työn imuun - Työn sisäisten ja ulkoisten voimavarojen yhteys työn imuun metalliteollisuudessa
VENDELL, MARIANNE (2012)
VENDELL, MARIANNE
2012
Psykologia - Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-08-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201409082114
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201409082114
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, eroavatko työn imun ulottuvuuksien kokemukset ja työn voimavarat metalliteollisuuden eri henkilöstö- ja ammattiryhmissä. Tavoitteena oli myös tutkia työn imun mallin viitekehyksessä, missä määrin työn ulkoiset voimavarat (valtuuttava johtaminen, innovatiivinen ilmapiiri) selittivät eri henkilöstöryhmien (tuotannon työntekijät, toimihenkilöt) työn imun ulottuvuuksia, kun klassisiin työmotivaatioteorioihin perustuvat työn sisäiset voimavarat (työn vaatimat taidot, työkokonaisuus, työn merkityksellisyys, itsenäisyys, työstä saatava palaute) oli otettu huomioon. Työn imun eroavaisuuksia selvitettiin riippumattomien otosten t-testillä ja yksisuuntaisella varianssianalyysilla. Työn ulkoisten ja sisäisten voimavarojen yhteyttä työn imuun selvitettiin hierarkkisten regressioanalyysien avulla. Tuotannon työntekijät kokivat toimihenkilöitä vähemmän kaikkia työn imun ulottuvuuksia ja heidän työnsä sisälsi pääsääntöisesti vähemmän sekä sisäisiä että ulkoisia voimavaroja kuin toimihenkilöiden työ. Työn ulkoiset voimavarat selittivät tuotannon työntekijöiden työn imun kaikkia ulottuvuuksia ja toimihenkilöiden tarmokkuutta ja omistautumista. Voimavaratekijät olivat yhdenmukaisimmin yhteydessä tuotannon työntekijöiden työn imun kokemuksiin. Valtuuttava johtaminen selitti heillä jokaista työn imun ulottuvuutta ja innovatiivinen ilmapiiri tarmokkuutta ja omistautumista, kun toimihenkilöillä selittäjänä oli vain valtuuttava johtaminen, joka oli yhteydessä heidän tarmokkuuteensa ja omistautumiseensa. Ulkoiset voimavarat selittivät työn imua kuitenkin melko vähän molemmissa henkilöstöryhmissä, kun työn imua vahvasti selittävät työn sisäiset voimavarat oli otettu huomioon. Työn sisäisistä voimavaroista tuotannon työntekijöiden kokemaa työn imua selittivät parhaiten työn vaatimat taidot (omistautumista ja uppoutumista), työn merkittävyys ja itsenäisyys (kaikkia ulottuvuuksia), ja toimihenkilöiden kokemaa työn imua työn merkittävyys (omistautumista) ja työstä saatu palaute (kaikkia ulottuvuuksia). Vaikka tuotannon työntekijöiden ja toimihenkilöiden työn imua selittävät voimavaratekijät erosivat hieman eri ulottuvuuksilla, sitä selittävät mallit olivat samankaltaisia. Sisäiset voimavarat selittivät työn imua vahvasti, ja ulkoisille voimavaroille jäi pieni selitysosuus niiden huomioon ottamisen jälkeen. Erityisesti tuotannon työntekijöiden työn imua ja sitä edistäviä työn voimavaroja on tärkeä kehittää metalliteollisuudessa hyvinvoinnin ja tuottavuuden lisäämiseksi, koska he kokevat tätä myönteistä tilaa ja omaavat työssään vähemmän voimavaroja kuin toimihenkilöt. Työn sisäisten voimavarojen kehittämiseen kannattaa panostaa, sillä ne ovat vahvassa yhteydessä työn imuun. Koska ulkoisille voimavaroille ei jäänyt vahvaa selitysosuutta niiden huomioon ottamisen jälkeen, ulkoisia voimavaroja kannattaa suunnata työn sisäisten voimavarojen vahvistamiseen.