"Glad To Be Gay!": A Corpus-Based Study on the Complementation of the Adjective Glad from 1710 to the Present Day
Järvikylä, Heidi (2014)
2014
Englantilainen filologia - English Philology
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-09-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201409032106
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201409032106
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee englanninkielisen adjektiivin glad komplementaatiota vuodesta 1710 nykypäivään. Tutkielman tarkoitus on selvittää, millaisia muutoksia adjektiivin komplementtirakenteissa on tapahtunut vuosisatojen aikana ja millaisia komplementteja se sallii nykyenglannissa.
Tutkimus perustuu korpusaineistoon ja lähteenä käytetään kahta eri korpusta. Aineiston lähteenä vuosilta 1710-1920 on Extended Version of the Corpus of Late Modern English Texts (CLMETEV) ja nykykielen aineisto on peräisin the British National Corpus (BNC) -kokoelmasta. CLMETEV koostuu kaunokirjallisista britannianenglannin teksteistä ja se on jaettu tekstien julkaisuajankohdan mukaan kolmeen eri osaan: ensimmäinen osa CLMETEV1 sisältää tekstejä vuosilta 1710-1780, CLMETEV2 käsittää vuodet 1780-1850 ja viimeinen osa, CLMETEV3 kattaa vuodet 1850-1920. Nykyenglantiin keskittyvä BNC sisältää materiaalia vuosilta 1960-1993 ja se koostuu useista eri tekstilajeista. Jotta aineisto olisi tutkimusta varten vertailukelpoista, BNC:n aineistoksi rajattiin kaunokirjallisuus.
Tutkielma jakaantuu rakenteellisesti kahteen osaan: ensimmäisessä tarkastellaan korpuksen käyttöä tutkimuksessa sekä korpuslingvistiikaa yleisesti, komplementaatiota ja siihen liittyviä teorioita. Lisäksi teoriaosiossa tarkastellaan tutkittavan adjektiivin ominaisuuksia, kuten merkitystä ja rakenteita, sana- ja kielioppikirjoja hyväksikäyttäen. Lähteenä tässä toimii mm. the Oxford English Dictionary (OED), joka on englannin kielen yksi laajimmista ja tunnetuimmista sanakirjoista. OED:n lisäksi käytetään neljää muuta sanakirjaa, joista kaksi on suunnattu edistyneille kielenopiskelijoille. Tämän teoreettisen johdannon jälkeen adjektiivin komplementaatiota tarkastellaan korpusaineiston avulla analyysiosiossa. Analyysi etenee kronologisesti neljän korpusosan (CLMETEV 1 3 sekä BNC) mukaisesti. Tutkimuksessa havaittiin, että vuosina 1710-1920 adjektiivin yleisin komplementti oli to-infinitiivi mutta 1960-luvulle tultaessa tämän ohitti aiemmin toisena pysytellyt that-lauseke. Adjektiivi voi ottaa komplementiksi myös prepositiolausekkeen ja näissä tyypeissä onkin ollut vaihtelua eri aikakausina. Suurimpana prepositiolausekekomplementtina 1710-luvulta tähän päivään on kuitenkin pysytellyt of + nominilauseke (NP). Nykypäivänä glad ottaa komplementikseen aiemmin mainittujen to-infinitiivin, that-lausekkeen ja of + NP -komplementtien lisäksi myös for + NP sekä about + NP -lausekkeet. Tutkimuksessa pohditaan myös komplementin ja adjunktin eroja niin syntaktiselta kuin semanttiseltakin kannalta, sillä komplementittomana glad-adjektiivin kanssa ilmenee säännöllisesti when-lauseke, jota perinteisesti pidetään temporaalisena adjunktina komplementin sijaan.
Tutkimus perustuu korpusaineistoon ja lähteenä käytetään kahta eri korpusta. Aineiston lähteenä vuosilta 1710-1920 on Extended Version of the Corpus of Late Modern English Texts (CLMETEV) ja nykykielen aineisto on peräisin the British National Corpus (BNC) -kokoelmasta. CLMETEV koostuu kaunokirjallisista britannianenglannin teksteistä ja se on jaettu tekstien julkaisuajankohdan mukaan kolmeen eri osaan: ensimmäinen osa CLMETEV1 sisältää tekstejä vuosilta 1710-1780, CLMETEV2 käsittää vuodet 1780-1850 ja viimeinen osa, CLMETEV3 kattaa vuodet 1850-1920. Nykyenglantiin keskittyvä BNC sisältää materiaalia vuosilta 1960-1993 ja se koostuu useista eri tekstilajeista. Jotta aineisto olisi tutkimusta varten vertailukelpoista, BNC:n aineistoksi rajattiin kaunokirjallisuus.
Tutkielma jakaantuu rakenteellisesti kahteen osaan: ensimmäisessä tarkastellaan korpuksen käyttöä tutkimuksessa sekä korpuslingvistiikaa yleisesti, komplementaatiota ja siihen liittyviä teorioita. Lisäksi teoriaosiossa tarkastellaan tutkittavan adjektiivin ominaisuuksia, kuten merkitystä ja rakenteita, sana- ja kielioppikirjoja hyväksikäyttäen. Lähteenä tässä toimii mm. the Oxford English Dictionary (OED), joka on englannin kielen yksi laajimmista ja tunnetuimmista sanakirjoista. OED:n lisäksi käytetään neljää muuta sanakirjaa, joista kaksi on suunnattu edistyneille kielenopiskelijoille. Tämän teoreettisen johdannon jälkeen adjektiivin komplementaatiota tarkastellaan korpusaineiston avulla analyysiosiossa. Analyysi etenee kronologisesti neljän korpusosan (CLMETEV 1 3 sekä BNC) mukaisesti. Tutkimuksessa havaittiin, että vuosina 1710-1920 adjektiivin yleisin komplementti oli to-infinitiivi mutta 1960-luvulle tultaessa tämän ohitti aiemmin toisena pysytellyt that-lauseke. Adjektiivi voi ottaa komplementiksi myös prepositiolausekkeen ja näissä tyypeissä onkin ollut vaihtelua eri aikakausina. Suurimpana prepositiolausekekomplementtina 1710-luvulta tähän päivään on kuitenkin pysytellyt of + nominilauseke (NP). Nykypäivänä glad ottaa komplementikseen aiemmin mainittujen to-infinitiivin, that-lausekkeen ja of + NP -komplementtien lisäksi myös for + NP sekä about + NP -lausekkeet. Tutkimuksessa pohditaan myös komplementin ja adjunktin eroja niin syntaktiselta kuin semanttiseltakin kannalta, sillä komplementittomana glad-adjektiivin kanssa ilmenee säännöllisesti when-lauseke, jota perinteisesti pidetään temporaalisena adjunktina komplementin sijaan.