Vain maalia kankaalla? Tapaustutkimus kuuron ja kuulevien kuvataidekasvattajien taiteellisesta dialogista kokemuksellisen taideoppimisen näkökulmasta
Partanen, Riina; Seppänen, Katri (2014)
2014
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-06-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201408222078
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201408222078
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia sitä, kuinka kuurot ja kuulevat voisivat kohdata toisensa tasavertaisina taiteen kentällä. Tutkimuksessa selvitetään taiteen mahdollisuutta toimia kahden kulttuurin välisenä kohtaamisen kenttänä, niin sanottuna Kolmantena tilana. Kuurot nähdään tutkimuksessa kielellis-kulttuurisena vähemmistöryhmänä, josta käytetään tutkimuksessa myös käsitettä viittomakieliset. Kuurojen ja kuulevien kohtaamista taiteen avulla tarkastellaan erityisesti kuvataidekasvatuksen näkökulmasta.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa on piirteitä taiteellisesta tutkimuksesta. Taiteellisen tutkimuksen myötä tutkimuksen metodologisia valintoja ovat ohjanneet myös kokemuksellisen demokratian ja metodologisen yltäkylläisyyden käsitteet. Tutkimuksessa hyödynnetään lisäksi triangulaatiota, eli monimenetelmällisyyttä. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat hermeneutiikan ja dialogin käsitteet.
Tutkimuskysymyksenä on, kuinka kokemukselliseen taideoppimiseen pohjautuva taiteen tekeminen voisi auttaa kuuroja ja kuulevia ymmärtämään toisiaan. Tarkentavana tutkimuskysymyksenä on, kuinka taiteen tekeminen voisi lähentää kuurojen ja kuulevien maailmoja, sekä se, mitä tutkijat oppivat tutkimuksessa käydyssä taiteellisessa dialogissa kuuron kuvataiteilijan teoksen äärellä.
Tutkimus on osittain produktiivinen. Produktiivisessa osuudessa hyödynnetään Marjo Räsäsen kehittämää kokemuksellisen taideoppimisen teoriaa. Tutkimuksen aineisto muodostuu kuuron kuvataidekasvattajan tekemästä taideteoksesta ja kuulevien taide-kasvattajien eli tutkijoiden siitä tekemistä tulkinnoista, sekä näiden tulkintojen pohjalta tutkijoiden tekemästä taideteoksesta. Aineiston muodostuminen ja analyysi noudattelevat kokemuksellisen taideoppimisen teoriaa. Dialogilla ja hermeneuttisella päättelyllä on myös merkitsevä rooli aineiston analyysin rakentumisessa.
Produktiivisen osuuden tavoitteena oli saattaa kahden teoksen tekijöiden teosten taustalla vaikuttaneet kokemukset dialogiin keskenään. Tämän dialogin seurauksena tekijöiden kokemukselliset horisontit sulautuivat yhdeksi muodostaen Kolmannen tilan henkisen kentän, joka toimii esimerkkinä neutraalista maaperästä, jossa kuurot ja kuulevat voivat kohdata tasavertaisina. Kokemuksellisen taideoppimisen teoriaa mukaillen tutkijat tulivat tietoisiksi niistä tiedostamattomista tiedoista, jotka ohjasivat heidän tulkintojaan tutkimuksen alussa. Näiden tiedostamattomien tietojen kautta muodostui myös tutkimuksen tulos, Kolmas tila.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa on piirteitä taiteellisesta tutkimuksesta. Taiteellisen tutkimuksen myötä tutkimuksen metodologisia valintoja ovat ohjanneet myös kokemuksellisen demokratian ja metodologisen yltäkylläisyyden käsitteet. Tutkimuksessa hyödynnetään lisäksi triangulaatiota, eli monimenetelmällisyyttä. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat hermeneutiikan ja dialogin käsitteet.
Tutkimuskysymyksenä on, kuinka kokemukselliseen taideoppimiseen pohjautuva taiteen tekeminen voisi auttaa kuuroja ja kuulevia ymmärtämään toisiaan. Tarkentavana tutkimuskysymyksenä on, kuinka taiteen tekeminen voisi lähentää kuurojen ja kuulevien maailmoja, sekä se, mitä tutkijat oppivat tutkimuksessa käydyssä taiteellisessa dialogissa kuuron kuvataiteilijan teoksen äärellä.
Tutkimus on osittain produktiivinen. Produktiivisessa osuudessa hyödynnetään Marjo Räsäsen kehittämää kokemuksellisen taideoppimisen teoriaa. Tutkimuksen aineisto muodostuu kuuron kuvataidekasvattajan tekemästä taideteoksesta ja kuulevien taide-kasvattajien eli tutkijoiden siitä tekemistä tulkinnoista, sekä näiden tulkintojen pohjalta tutkijoiden tekemästä taideteoksesta. Aineiston muodostuminen ja analyysi noudattelevat kokemuksellisen taideoppimisen teoriaa. Dialogilla ja hermeneuttisella päättelyllä on myös merkitsevä rooli aineiston analyysin rakentumisessa.
Produktiivisen osuuden tavoitteena oli saattaa kahden teoksen tekijöiden teosten taustalla vaikuttaneet kokemukset dialogiin keskenään. Tämän dialogin seurauksena tekijöiden kokemukselliset horisontit sulautuivat yhdeksi muodostaen Kolmannen tilan henkisen kentän, joka toimii esimerkkinä neutraalista maaperästä, jossa kuurot ja kuulevat voivat kohdata tasavertaisina. Kokemuksellisen taideoppimisen teoriaa mukaillen tutkijat tulivat tietoisiksi niistä tiedostamattomista tiedoista, jotka ohjasivat heidän tulkintojaan tutkimuksen alussa. Näiden tiedostamattomien tietojen kautta muodostui myös tutkimuksen tulos, Kolmas tila.