Chemotherapy for Castration Resistant Metastatic Prostate Cancer
Hervonen, Petteri (2014)
Hervonen, Petteri
Tampere University Press
2014
Säde- ja kasvainhoito - Oncology
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2014-09-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9537-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9537-3
Tiivistelmä
Eturauhassyöpä on miesten yleisin pahanlaatuinen sairaus Suomessa, vuonna 2011 todettiin 4495 uutta tapausta. Sairastuneiden keski-ikä on 71 vuotta.
Diagnoosi perustuu eturauhaskoepalan histopatologiseen tutkimukseen. Sairaus on usein hidaskulkuinen ja oireeton, mutta taudinkulku on vaihteleva ja usein nuoremmilla potilailla esiintyy aggressiivisempaa tautimuotoa.
Kemiallinen ja kirurginen kastraatio on pitkään ollut levinneen eturauhassyövän hoidon kulmakivi. Kastraatio-resistentillä eturauhassyövällä (CRPC) tarkoitetaan ajan myötä hormonihoidolle reagoimattomaksi muuttunutta sairautta.
Useimmilla levinnyttä eturauhasyöpää sairastavista potilaista esiintyy luustoetäpesäkkeitä, sen sijaan sisäelin l. viskeraalimetastasointi on harvinaisempaa ja liittyy huonompaan ennusteeseen.
Tutkimuksen tarkoitus oli tutkia solunsalpaajahoidon turvallisuutta ja tehoa CRPC:n hoidossa tavoitteena kehittää paremmin siedetty ja tehokkaampi hoitomuoto. Tarkempina tavoitteina oli arvioida ifosfamidi –hoidon palliatiivista tehoa ja potentiaalista toksisuutta (I), dosetakselin farmakokinetiikkaa yhdistettynä ifosfamidiin (II), dosetakseli-ifosfamidi –yhdistelmähoidon tehoa ja turvallisuutta (III) sekä dosetakseli –hoidon uuden annostelutavan turvallisuutta verrattuna standardi annostelutapaan.
Tutkimuksessa hoidettiin 229 levinnyttä kastraatio-resistenttiä eturauhassyöpää sairastavaa potilasta osatöissä I-IV.
Tutkimuksessa I potilaat satunnaistettiin saamaan joko 24 tunnin ifosfamidi –infuusio tai 4 vrk:n ifosfamidi –infuusio kolmen viikon välein. 30 potilaan aineistossa molemmat tutkimushaarat osoittautuivat turvallisiksi ja hoitovaste saavutettiin 30 % potilaista.
Tutkimuksessa II ifosfamidi yhdistettiin dosetakselihoitoon lääkeaineiden farmakokinetiikan ja yhdistelmähoidon potentiaalisen toksiuuden tutkimiseksi 10 potilaan hoidossa. Ifosfamidi ei vaikuttanut dosetakselin puhdistumaan.
Tutkimuksessa III dosetakselin ja ifosfamidin yhdistelmähoito annettiin 31 potilaalle annoseskalaatiotutkimuksessa, jota jatkettiin faasi II tutkimuksen muodossa yhdistelmähoidon tehon ja turvallisuuden arvioimiseksi. Ifosfamidin lisäämisen standardi dosetakselihoitoon ei todettu tuovan merkittävää lisähyötyä.
Tutkimuksessa IV potilaat satunnaistettiin saamaan joko 75 mg/m2 dosetakselia kolme viikon välein tai 50 mg/m2 dosetakselia kahden viikon välein identtisellä kumulatiivisella annoksella. 158 potilaan turvallisuus analyysi osoitti, että kahden viikon välein annosteltava dosetakselihoito oli paremmin siedetty.
Tutkimuksen tavoitteena on ollut turvallinen ja tehokas solunsalpaajahoito. Tutkimustulokset ovat vaikuttaneet hoitokäytäntöihin ja edesauttaneet yksilöllisemmän hoidonvalinnan kehittymistä levinnyttä kastraatio-resistenttiä eturauhassyöpää sairastavien potilaiden hoidossa.
Diagnoosi perustuu eturauhaskoepalan histopatologiseen tutkimukseen. Sairaus on usein hidaskulkuinen ja oireeton, mutta taudinkulku on vaihteleva ja usein nuoremmilla potilailla esiintyy aggressiivisempaa tautimuotoa.
Kemiallinen ja kirurginen kastraatio on pitkään ollut levinneen eturauhassyövän hoidon kulmakivi. Kastraatio-resistentillä eturauhassyövällä (CRPC) tarkoitetaan ajan myötä hormonihoidolle reagoimattomaksi muuttunutta sairautta.
Useimmilla levinnyttä eturauhasyöpää sairastavista potilaista esiintyy luustoetäpesäkkeitä, sen sijaan sisäelin l. viskeraalimetastasointi on harvinaisempaa ja liittyy huonompaan ennusteeseen.
Tutkimuksen tarkoitus oli tutkia solunsalpaajahoidon turvallisuutta ja tehoa CRPC:n hoidossa tavoitteena kehittää paremmin siedetty ja tehokkaampi hoitomuoto. Tarkempina tavoitteina oli arvioida ifosfamidi –hoidon palliatiivista tehoa ja potentiaalista toksisuutta (I), dosetakselin farmakokinetiikkaa yhdistettynä ifosfamidiin (II), dosetakseli-ifosfamidi –yhdistelmähoidon tehoa ja turvallisuutta (III) sekä dosetakseli –hoidon uuden annostelutavan turvallisuutta verrattuna standardi annostelutapaan.
Tutkimuksessa hoidettiin 229 levinnyttä kastraatio-resistenttiä eturauhassyöpää sairastavaa potilasta osatöissä I-IV.
Tutkimuksessa I potilaat satunnaistettiin saamaan joko 24 tunnin ifosfamidi –infuusio tai 4 vrk:n ifosfamidi –infuusio kolmen viikon välein. 30 potilaan aineistossa molemmat tutkimushaarat osoittautuivat turvallisiksi ja hoitovaste saavutettiin 30 % potilaista.
Tutkimuksessa II ifosfamidi yhdistettiin dosetakselihoitoon lääkeaineiden farmakokinetiikan ja yhdistelmähoidon potentiaalisen toksiuuden tutkimiseksi 10 potilaan hoidossa. Ifosfamidi ei vaikuttanut dosetakselin puhdistumaan.
Tutkimuksessa III dosetakselin ja ifosfamidin yhdistelmähoito annettiin 31 potilaalle annoseskalaatiotutkimuksessa, jota jatkettiin faasi II tutkimuksen muodossa yhdistelmähoidon tehon ja turvallisuuden arvioimiseksi. Ifosfamidin lisäämisen standardi dosetakselihoitoon ei todettu tuovan merkittävää lisähyötyä.
Tutkimuksessa IV potilaat satunnaistettiin saamaan joko 75 mg/m2 dosetakselia kolme viikon välein tai 50 mg/m2 dosetakselia kahden viikon välein identtisellä kumulatiivisella annoksella. 158 potilaan turvallisuus analyysi osoitti, että kahden viikon välein annosteltava dosetakselihoito oli paremmin siedetty.
Tutkimuksen tavoitteena on ollut turvallinen ja tehokas solunsalpaajahoito. Tutkimustulokset ovat vaikuttaneet hoitokäytäntöihin ja edesauttaneet yksilöllisemmän hoidonvalinnan kehittymistä levinnyttä kastraatio-resistenttiä eturauhassyöpää sairastavien potilaiden hoidossa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4980]