Mitogen-activated Protein Kinase Phosphatases in Inflammation and as Anti-inflammatory Drug Targets
Hömmö, Tuija (2014)
Hömmö, Tuija
Tampere University Press
2014
Farmakologia - Pharmacology
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2014-08-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9531-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9531-1
Tiivistelmä
Immuunijärjestelmä on elintärkeä suojamekanismi ulkoisia uhkatekijöitä, kuten taudinaiheuttajia, vastaan. Immuunijärjestelmän solut sekä monet muut elimistön solut osallistuvat immuniteetin muodostamiseen tuottamalla monia tekijöitä, jotka säätelevät sekä immuunijärjestelmän että kudosten solujen toimintaa. Tulehdusreaktio liittyy monien sairauksien kulkuun ja usein on välttämätön sairauden paranemisessa ja syntyneiden elinvaurioiden korjaamisessa. Toisinaan tulehdusreaktio voi kuitenkin pitkittyä tai reaktio voi virheellisesti kohdistua elimistön omia kudoksia vastaan. Tällöin pitkittyneeseen ja väärin kohdistuneeseen tulehdusreaktioon liittyy kudostuhon eteneminen, joka usein johtaa pysyvien elinvaurioiden kehittymiseen.
Mitogeeniaktivoituvat proteiinikinaasifosfataasit (engl. mitogen-activated protein kinase phosphatases, MKPs) kuuluvat laajempaan kaksois-spesifisten fosfataasien (engl. dual specificity phosphatases, DUSPs) perheeseen. Tällä hetkellä tunnetaan 11 eri MKP-perheen fosfataasia, jotka eroavat toisistaan substraattispesifisyyden, solunsisäisen sijainnin ja kudosjakauman perusteella. MKP:t säätelevät mitogeeniaktivoituvien proteiinikinaasien (engl. mitogen-activated protein kinases, MAPKs) aktiivisuutta defosforyloimalle niiden treoniini- ja tyrosiini-tähteet kinaasin aktivaatioon liittyvässä rakenteessa. MAPK:t ovat solun sisäinen signalointijärjestelmä, jotka säätelevät monia tärkeitä toimintoja, kuten solun jakautumista, stressivastetta, apoptoottista solukuolemaa ja tulehdusta. MKP-1 on kiinnostava fosfataasi. Se ilmentyy laajasti eri solutyypeissä ja kudoksissa, ja sen ilmentyminen lisääntyy monien tekijöiden, kuten tulehdustekijöiden, solustressin ja kasvutekijöiden vaikutuksesta. Hiljattain on todettu, että lääkeaineista glukokortikoidit ja reumalääkkeenä käytettävä aurotiomalaatti sekä D-vitamiini lisäävät MKP-1:n ilmentymistä, ja tämä fosfataasi osin välittää näiden yhdisteiden tulehdusta rauhoittavan vaikutuksen. MKP-1 on yhdistetty tulehdussairauksien lisäksi mm. syöpään, aterosklerosiin ja diabetekseen. Toinen tulehdusreaktion kannalta mielenkiintoinen fosfataasi on MKP-5, mutta sen säätely ja vaikutukset tunnetaan huonosti.
Väitöskirjassa tutkittiin MKP-1:n ja MKP-5:n merkitystä tulehdusgeenien ilmentymisen ja tulehdusreaktion säätelijöinä. Lisäksi tutkittiin MKP-1:n osuutta fosfodiesteraasi (PDE)4-estäjä rolipraamin anti-inflammatoristen vaikutusten välittäjänä.
Tutkimuksessa havaittiin, että MKP-1 sääteli p38 MAPK:n ja JNK:n fosforylaatiota keuhkoepiteelin soluissa ja p38 MAPK:n fosforylaatiota makrofageissa. RNA-interferenssi -menetelmällä ja MKP-1 -poistogeenisiä eläimiä hyödyntävillä tutkimusmenetelmillä havaittiin, että MKP-1 vaimentaa tulehdustekijöiden tuottoa ja akuuttia tulehdusreaktiota. Solumalleissa tehdyissä kokeissa todettiin, että MKP-5 sääteli p38 MAPK:n fosforylaatiota ja tulehdustekijöiden TNF:n ja IL-6:n tuottoa makrofageissa. PDE4:n estäjä rolipraami lisäsi MKP-1:n ilmentymistä ja toisaalta vähensi TNF:n tuottoa makrofageissa ja tämä anti-inflammatorinen vaste oli vähäisempi MKP-1 -poistogeenisten hiirten makrofageissa. Rolipraami hillitsi myös karrageenin aiheuttamaa akuuttia tulehdusta kontrolli hiirissä, mutta ei MKP-1 -poistogeenisissä hiirissä. Näyttäsi että MKP-1 välittää PDE4-estäjä rolipraamin anti-inflammatorista vaikutusta, joka on uusi vaikutusmekanismi näille estäjille. Havainto edelleen alleviivaa MKP-1:n merkitystä tulehdusreaktiota vaimentavana ja anti-inflammatorisia lääkevasteita välittävänä tekijänä.
Tämä väitöskirja laajensi tietämystä tulehdusgeenien säätelystä ja tulehdusvasteesta sekä solunsisäiseen signaalinvälitykseen liittyvien tekijöiden, erityisesti MKP-perheen kahden fosfataasin MKP-1:n ja MKP-5:n merkityksestä inflammaatiossa ja anti-inflammatorisissa lääkevasteissa. Väitöskirjan tuloksia voidaan hyödyntää uusien tulehdusta vaimentavien lääkkeiden kehitystyössä.
Mitogeeniaktivoituvat proteiinikinaasifosfataasit (engl. mitogen-activated protein kinase phosphatases, MKPs) kuuluvat laajempaan kaksois-spesifisten fosfataasien (engl. dual specificity phosphatases, DUSPs) perheeseen. Tällä hetkellä tunnetaan 11 eri MKP-perheen fosfataasia, jotka eroavat toisistaan substraattispesifisyyden, solunsisäisen sijainnin ja kudosjakauman perusteella. MKP:t säätelevät mitogeeniaktivoituvien proteiinikinaasien (engl. mitogen-activated protein kinases, MAPKs) aktiivisuutta defosforyloimalle niiden treoniini- ja tyrosiini-tähteet kinaasin aktivaatioon liittyvässä rakenteessa. MAPK:t ovat solun sisäinen signalointijärjestelmä, jotka säätelevät monia tärkeitä toimintoja, kuten solun jakautumista, stressivastetta, apoptoottista solukuolemaa ja tulehdusta. MKP-1 on kiinnostava fosfataasi. Se ilmentyy laajasti eri solutyypeissä ja kudoksissa, ja sen ilmentyminen lisääntyy monien tekijöiden, kuten tulehdustekijöiden, solustressin ja kasvutekijöiden vaikutuksesta. Hiljattain on todettu, että lääkeaineista glukokortikoidit ja reumalääkkeenä käytettävä aurotiomalaatti sekä D-vitamiini lisäävät MKP-1:n ilmentymistä, ja tämä fosfataasi osin välittää näiden yhdisteiden tulehdusta rauhoittavan vaikutuksen. MKP-1 on yhdistetty tulehdussairauksien lisäksi mm. syöpään, aterosklerosiin ja diabetekseen. Toinen tulehdusreaktion kannalta mielenkiintoinen fosfataasi on MKP-5, mutta sen säätely ja vaikutukset tunnetaan huonosti.
Väitöskirjassa tutkittiin MKP-1:n ja MKP-5:n merkitystä tulehdusgeenien ilmentymisen ja tulehdusreaktion säätelijöinä. Lisäksi tutkittiin MKP-1:n osuutta fosfodiesteraasi (PDE)4-estäjä rolipraamin anti-inflammatoristen vaikutusten välittäjänä.
Tutkimuksessa havaittiin, että MKP-1 sääteli p38 MAPK:n ja JNK:n fosforylaatiota keuhkoepiteelin soluissa ja p38 MAPK:n fosforylaatiota makrofageissa. RNA-interferenssi -menetelmällä ja MKP-1 -poistogeenisiä eläimiä hyödyntävillä tutkimusmenetelmillä havaittiin, että MKP-1 vaimentaa tulehdustekijöiden tuottoa ja akuuttia tulehdusreaktiota. Solumalleissa tehdyissä kokeissa todettiin, että MKP-5 sääteli p38 MAPK:n fosforylaatiota ja tulehdustekijöiden TNF:n ja IL-6:n tuottoa makrofageissa. PDE4:n estäjä rolipraami lisäsi MKP-1:n ilmentymistä ja toisaalta vähensi TNF:n tuottoa makrofageissa ja tämä anti-inflammatorinen vaste oli vähäisempi MKP-1 -poistogeenisten hiirten makrofageissa. Rolipraami hillitsi myös karrageenin aiheuttamaa akuuttia tulehdusta kontrolli hiirissä, mutta ei MKP-1 -poistogeenisissä hiirissä. Näyttäsi että MKP-1 välittää PDE4-estäjä rolipraamin anti-inflammatorista vaikutusta, joka on uusi vaikutusmekanismi näille estäjille. Havainto edelleen alleviivaa MKP-1:n merkitystä tulehdusreaktiota vaimentavana ja anti-inflammatorisia lääkevasteita välittävänä tekijänä.
Tämä väitöskirja laajensi tietämystä tulehdusgeenien säätelystä ja tulehdusvasteesta sekä solunsisäiseen signaalinvälitykseen liittyvien tekijöiden, erityisesti MKP-perheen kahden fosfataasin MKP-1:n ja MKP-5:n merkityksestä inflammaatiossa ja anti-inflammatorisissa lääkevasteissa. Väitöskirjan tuloksia voidaan hyödyntää uusien tulehdusta vaimentavien lääkkeiden kehitystyössä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4966]