”Empatia, aito toisen hyväksyminen, arvostaminen, huumori, lämpö. Tän tyyppiset asiat, kyllä se näillä toimii ooppa sä missä hyvänsä. Eihän tää sinänsä oo vaikeeta jos tästä ei tee vaikeeta” Sosioemotionaalisten taitojen merkitys aikuiskouluttajan työssä
Hankala, Ullastiina (2013)
Hankala, Ullastiina
2013
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201407212020
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201407212020
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää aikuiskouluttajien sosioemotionaalisia taitojen merkitystä ammatillisen identiteetin osana. Lisäksi tarkastelun kohteena oli mihin ja millä tavoin sosioemotionaalisia taitoja tarvitaan aikuiskouluttajuuden kontekstissa.
Aikuiskouluttajan ammattitaitovaatimukset ovat muuttuneet ja työelämässä tarvitaan substanssiosaamisen rinnalla sosioemotionaalisia taitoja. Kouluttajat kohtaavat työssään jatkuvasti useita vuorovaikutustilanteita, jotka osaltaan säätelevät myös pedagogista toimintaa. Yhä useampi myös työskentelee tuntityössä ja tällöin työn teettämisen muutoksen aiheuttama problematiikka korostaa henkilökohtaisten sosioemotionaalisten taitojen merkitystä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui kouluttajuuden sosioemotionaalisen kompetenssin, ammatillisen identiteetin ja ammatillisen osaamisen kehittymisen näkökulmista. Sosioemotionaalisen kompetenssin osa-alueita ovat sosiaaliset taidot, motivaatio, tunne- ja itsesäätely. Se on sidoksissa kouluttajan työhön ja liittyy muun muassa ryhmän toimintaan, kouluttajan persoonaan, ammatilliseen identiteettiin ja koulutustilanteisiin. Yksilön ammatilliseen identiteettiin kuuluu muun muassa suhde työhön ja mitä siinä pitää tärkeänä, mihin työssään sitoutuu ja mitkä ovat työtä koskevat arvot. Ammatillinen osaaminen on kokonaisuus, johon kuuluu muun muassa pedagoginen osaaminen, tunnetaidot ja etiikka.
Tutkimusaineisto koottiin havainnoimalla neljää koulutustapahtumaa, keräämällä kuusi kirjoitelmaa kouluttajilta ja tekemällä kaksi rehtorin teemahaastattelua. Tutkimuksen analysointi pohjautuu sisällönanalyysiin, teemoitteluun ja narratiiviseen lähestymistapaan. Pohdin sosioemotionaalisten taitojen merkitystä yksilöllisesti koettuna ja kerrottuna ilmiönä. Tutkin teemoittelun ja tarinalinjojen avulla aikuiskouluttajien antamia sosioemotionaalisia merkityksiä sekä kertomuksia tilanteista ja lähestymistavoista osana kouluttajuutta. Tarinalinjojen yhteenvetona muodostin kolmiosainen osaamisjaottelun; eettinen, sosioemotionaalinen ja pedagoginen osaaminen. Jatkoin analyysiä osaamisen kehittymisprosessi -näkökulman avulla, jolla pyrin saamaan tutkimustuloksia ja osaamisen välineitä tunnistettavammaksi.
Tulokset osoittivat, että sosioemotionaalisuuteen ja ammatilliseen identiteettiin kytkeytyi korostetusti reflektiivisyyden merkitys. Kouluttajien ja rehtoreiden kertomuksissa peilattiin sosiaalisia tai emotionaalisia tilanteita esimerkiksi ammatillisen identiteetin avulla. Tilanteiden taustalla omien vahvuuksien ja persoonallisuuden piirteiden tunnistaminen vaatii kouluttajalta oman itsensä ja työskentelynsä reflektointia. sosioemotionaalisilla taidoilla on merkitystä myös osaamisen tunnistamisessa ja työssäjaksamisessa. Tutkimukseen osallistuneiden kouluttajien ja rehtoreiden kertomuksissa nousi esiin, että sosioemotionaalisia taitoja tarvitaan tilanteiden ja osaamisen taustalla, jotta kouluttajien reagointi on tarkoituksen- ja ohjauksenmukaista yllättävissä ja haastavissa tilanteissa. Esimerkiksi sopeutuminen ja stressinsieto ovat lähestymistapoja, joiden avulla hallinnan tunne lisääntyy ja työssä ja elämässä jaksaa paremmin.
Aikuiskouluttajan ammattitaitovaatimukset ovat muuttuneet ja työelämässä tarvitaan substanssiosaamisen rinnalla sosioemotionaalisia taitoja. Kouluttajat kohtaavat työssään jatkuvasti useita vuorovaikutustilanteita, jotka osaltaan säätelevät myös pedagogista toimintaa. Yhä useampi myös työskentelee tuntityössä ja tällöin työn teettämisen muutoksen aiheuttama problematiikka korostaa henkilökohtaisten sosioemotionaalisten taitojen merkitystä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui kouluttajuuden sosioemotionaalisen kompetenssin, ammatillisen identiteetin ja ammatillisen osaamisen kehittymisen näkökulmista. Sosioemotionaalisen kompetenssin osa-alueita ovat sosiaaliset taidot, motivaatio, tunne- ja itsesäätely. Se on sidoksissa kouluttajan työhön ja liittyy muun muassa ryhmän toimintaan, kouluttajan persoonaan, ammatilliseen identiteettiin ja koulutustilanteisiin. Yksilön ammatilliseen identiteettiin kuuluu muun muassa suhde työhön ja mitä siinä pitää tärkeänä, mihin työssään sitoutuu ja mitkä ovat työtä koskevat arvot. Ammatillinen osaaminen on kokonaisuus, johon kuuluu muun muassa pedagoginen osaaminen, tunnetaidot ja etiikka.
Tutkimusaineisto koottiin havainnoimalla neljää koulutustapahtumaa, keräämällä kuusi kirjoitelmaa kouluttajilta ja tekemällä kaksi rehtorin teemahaastattelua. Tutkimuksen analysointi pohjautuu sisällönanalyysiin, teemoitteluun ja narratiiviseen lähestymistapaan. Pohdin sosioemotionaalisten taitojen merkitystä yksilöllisesti koettuna ja kerrottuna ilmiönä. Tutkin teemoittelun ja tarinalinjojen avulla aikuiskouluttajien antamia sosioemotionaalisia merkityksiä sekä kertomuksia tilanteista ja lähestymistavoista osana kouluttajuutta. Tarinalinjojen yhteenvetona muodostin kolmiosainen osaamisjaottelun; eettinen, sosioemotionaalinen ja pedagoginen osaaminen. Jatkoin analyysiä osaamisen kehittymisprosessi -näkökulman avulla, jolla pyrin saamaan tutkimustuloksia ja osaamisen välineitä tunnistettavammaksi.
Tulokset osoittivat, että sosioemotionaalisuuteen ja ammatilliseen identiteettiin kytkeytyi korostetusti reflektiivisyyden merkitys. Kouluttajien ja rehtoreiden kertomuksissa peilattiin sosiaalisia tai emotionaalisia tilanteita esimerkiksi ammatillisen identiteetin avulla. Tilanteiden taustalla omien vahvuuksien ja persoonallisuuden piirteiden tunnistaminen vaatii kouluttajalta oman itsensä ja työskentelynsä reflektointia. sosioemotionaalisilla taidoilla on merkitystä myös osaamisen tunnistamisessa ja työssäjaksamisessa. Tutkimukseen osallistuneiden kouluttajien ja rehtoreiden kertomuksissa nousi esiin, että sosioemotionaalisia taitoja tarvitaan tilanteiden ja osaamisen taustalla, jotta kouluttajien reagointi on tarkoituksen- ja ohjauksenmukaista yllättävissä ja haastavissa tilanteissa. Esimerkiksi sopeutuminen ja stressinsieto ovat lähestymistapoja, joiden avulla hallinnan tunne lisääntyy ja työssä ja elämässä jaksaa paremmin.