Miten sää ope voit? Opettajien työhyvinvointi ammattijärjestöpuheessa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoitus oli muodostaa kuvaa opettajien työhyvinvoinnista ammattijärjestöpuheessa käyttäen tutkimusaineistona Opettaja-lehden pääkirjoituksia. Aiheen ajankohtaisuus korostuu talouden jatkuvan epävarmuuden vuoksi. Koulumaailma elää ajassaan eli myös koulussa näkyy ajan henki: oppilaat reagoivat eri asioihin ja opettajilta odotetaan yhä moninaisempia saavutuksia tulosvastuullisessa kuntataloudessa. Teoriaosuudesta muodostui työhyvinvoinnin malli, jonka avulla aineistoa peilattiin. Aineistoa käsiteltiin laadullisin menetelmin (pelkistys, luokittelu ja teemoittelu mallia mukaillen), kvantitatiivisia menetelmiä aineiston kuvantamiseen ja diskurssianalyysiä käytetyn kielen kuvailuun. Diskurssintutkimus tutkii miten merkityksiä rakennetaan. Diskurssianalyysin avulla pyritään löytämään tulkintarepertuaareja eli kielikuvia ja puhetapoja, Merkityksellistämisen tavat, asioiden kuvaus, tietyn näkökulman tuominen ilmiöstä tai tapahtumasta ja tavat ilmaista asioita ovat diskurssin ilmaistavissa. Tutkija kiinnittää huomiota ilmaisun tapoihin ja muotoihin eli miten kielenkäytöllä asia tuodaan esille. Samalla tutkija on kiinnostunut myös esille tulleen diskurssin ja todellisuuden välisestä suhteesta.

Tutkimuskysymykset olivat: Mitä pääkirjoitukset kertovat opettajan työhyvinvoinnista ja Millainen on opettajan työhyvinvointimalli ammattijärjestölehden pääkirjoitusten diskursseissa? Aineistoa lähestyttiin kysymyksillä: Millaista on Opettaja-lehden pääkirjoitusten retoriikka opettajien työhyvinvoinnista? ja Miten aihetta käsitellään? Tutkimuskohteena olivat Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n julkaisema järjestö- ja ammattilehti Opettajan pääkirjoitukset. Opettaja-lehden pääkirjoituksia valikoitui 91 kirjoitusta numerosta 12/2006 numeroon 9/2013.

Talouteen liittyvät asiat muodostivat suurimman teeman kirjoituksissa. Talous heijastelee kaikkeen koulutyöhön luoden resurssit, tehokkuusvaatimukset, työsuhteiden laadun, lomautusuhat jne. Talouden vaikutus näkyy kaikissa teemoissa: resurssien vähyys ja uudistukset luovat opettajille täydennyskoulutuksen tarvetta, koulutyöhön työrauhaongelmia, kokemuksia arvostuksen puutteesta ja lisävaatimuksia yhteistyöhön kotien ja muiden yhteistyötahojen, kuten sosiaalitoimen ja lastenpsykiatristen hoitotahojen kanssa. Talous vaikuttaa myös työtiloihin eli sisäilmaongelmien viivästyneeseen, jopa tekemättömiin korjauksiin. Kaikilla teemoilla on vaikutusta myös toisiinsa eri tavoin ja eri tasoilla. Merkittävin vaikutus teemoilla on työolotekijöihin. Kaikilla teemoilla on merkitystä työn mielekkääksi kokemisessa. Mikäli työ koetaan liian raskaaksi, vähän arvostetuksi mm. vanhempien ja poliittisten päättäjien taholta ja omaa hyvinvointia haittaavaksi, opettajat suunnittelevat siirtymistä aikaisemmin eläkkeelle tai toisiin tehtäviin. Talouden merkitys heijastuu kaikkiin teemoihin, jotka puolestaan vaikuttavat opettajan kokemukseen työstä eli työolotekijöihin. Hyvinvoivalla opettajalla on suuri vaikutus myös oppilaiden koulumielekkyyden ja oppimisen ilon kokemukseen eli oppimisen onnistumiseen. Kirjoitusten mukaan ope ei voi hyvin.

Kirjoitusten kielteinen sävy nosti esiin kysymyksen, onko kouluissa muutosvastarintaa eli suhtaudutaanko muuttuneisiin tilanteisiin vain kielteisesti, koska ei haluta muuttaa vanhaa? Kirjoituksissa ei mainita työnohjauksen merkitystä työhyvinvoinnin tukena. Tämä seikka tulisikin nostaa jatkossa enemmän esille sekä opettajien arjessa että ammattijärjestöpuheessa. Myös keskustelu pedagogisen johtamisen ja henkilöstöhallinnon päivittämisestä olisi tarpeen muuttuneessa yhteiskunnassa.