Seuraa Tähteä -mitä löydät? Kiikarissa Tähti 1-6 uskonnon oppikirjojen jumalakuva

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, mitä systemaattisen teologian määrittelemiä jumalakuvan osaalueita alakoulun Tähti 1 6 uskonnon oppikirjoissa esiintyy ja millainen jumalakuva kyseisistä uskonnon oppikirjoista välittyy. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostivat kasvatuspsykologian ajattelun kehitysteoriat ja lapsen uskonnollisen ajattelun kehitysteoriat sekä systemaattisen teologian määrittelemä jumalakuva. Kaikki alakoulun luokkatasot kattava Tähti 1-6 uskonnon oppikirjasarja oli suhteellisen uusi ja suosittu oppikirjajulkaisu, jota käytettiin tutkimusajankohtana Suomen perusasteen uskonnonopetuksessa. Oppikirjasarja lupasi antaa oppilaalle kattavan ja vankan pohjan kristinuskon perusopeista sekä evankelis-luterilaisesta uskonnosta. Kristinuskon ja lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta kaikken merkitsevimpänä uskonnon osa-alueena pidetään kehityspsykologiassa sekä systemaattisessa teologiassa jumalakuvaa. Yksilön jumalakuvan tulisi muotoutua Raamatun ilmoituksen mukaiseksi ja tasapainoiseksi, jotta yksilön usko ja koko maailmankuva muodostuisi terveeksi ja kantavaksi. Uskonnon oppikirjoissa olisi siis tullut olla systemaattiseen teologiaan perustuva jumalakuva.

Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista lähestymistapaa ja luonteena deduktiivista tutkimusotetta. Tutkimus toteutettiin sisällönanalyyttisin menetelmin sisällön ja tekstin erittelyn avulla. Tutkimus pyrkii antamaan kuvailevaa ja kokonaisvaltaista tietoa Tähti 1-6 uskonnon oppikirjojen jumalakuvasta. Analyysi tehtiin ja tuloksia kuvailtiin sekä pohdittiin systemaattiseen teologiaan pohjautuvan jumalakuvamallin avulla. Tulokset esitettiin Jumalan kolmiyhteisen persoonan, olemuksen osa-alueiden ja moraaliominaisuuksien avulla. Tulokset paljastivat, että Tähti 1-6 uskonnon oppikirjojen jumalakuva oli osin systemaattisen teologian mukainen, mutta siinä esiintyi myös merkittäviä vääristymiä.

Tähti 1-6 uskonnon oppikirjoissa Jumalan kolmiyhteisestä persoonasta korostui Pojan persoona hyvää tekevänä Jeesuksena ja historiallisena ihmisenä. Pojan jumaluudessa havaittiin vakavia puutteita ja ristiriitaisia tietoja hänen alkuperänsä, tehtävänsä, elämänsä ja kuolemansa merkityksen sekä täysin jumalallisen olemuksensa alueilla. Jumala tuli esiin kaiken Luojana sekä rakastavana ja ymmärtävänä kaikkien ihmisten yhteisenä Isänä. Pyhä Henki jäi oppikirjasarjassa hyvin vähälle huomiolle ja enkeleille annettiin hänen tehtäviään. Jumalan olemuksesta korostui hänen persoonallisuutensa sekä rajoittamaton voimansa. Jumalan moraaliominaisuuksista korostettiin selkeästi rakkautta pyhyyden kustannuksella. Erityisesti tuotiin esiin Jumalan rakkauden piiriin kuuluvaa hyvyyttä, laupeutta ja armoa. Pyhyyttä esiteltiin oppikirjassa eniten hänen vanhurskautensa sekä suoranaisen pyhyytensä kautta. Moraaliominaisuuksissa oli havaittavissa selkeitä vääristymiä systemaattiseen teologiaan verrattaessa, sillä sekä rakkaudesta, että pyhyydestä puuttui lähes kokonaan Jumalan loukkaamattomuuden piirre. Moraaliominaisuuksia esitettiin siis oppikirjasarjassa melko laajasti, mutta vääristyneesti sekä hänen rakkautensa että pyhyytensä kohdalla. Vääristymät eivät tässä laajuudessa ole selitettävissä edes lapsen ajattelun kehitystasolla tai kasvatuspsykologialla. Oppikirjasarjassa käytettiin paljon lapsen kehitystasoa vastaavia kertomuksellisia menetelmiä sekä konkreettista ja abstraktia ajattelua tukevia esitystapoja. Oppikirjojen sisältö ei kuitenkaan kyennyt muodostamaan tervettä, tasa-painoista tai kestävää systemaattisen teologian mukaista jumalakuvaa tai sen pohjaa.

Avainsanat: jumalakuva, evankelis-luterilainen uskonnonopetus, uskonnon oppikirjat, systemaattinen teologia, jumalakuvan kehitys, lapsen uskon kehitys, sisällön analyysi