Uusliberalismin esiintyminen opetustoimen kanteluissa
Vepsäläinen, Veli-Matti (2014)
2014
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-06-27
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201407081960
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201407081960
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa, miten edeltävien vuosikymmenten aikana väitetyksi valtaideologiaksi noussut uusliberalismi esiintyy nykyään opetustoimen kanteluissa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen sisällönanalyysi, jossa tärkeimpinä lähteinä toimivat koulutuspolitiikan ja kasvatustieteiden asiantuntijoiden kirjoitukset sekä tutkimusaineistona Etelä-Suomen aluehallintovirastoon tehdyt opetustoimen kantelut vuosilta 2011 - 2012.
Tutkimuksessa lähdetään liikkeelle käymällä läpi uusliberalismin ideologinen kehitys, suosion nousu ja vaikutuksen ulottuminen taloustieteistä muihin yhteiskunnan osa-alueisiin ja tieteen suuntiin, aina kasvatustiedettä myöten. Tarkastelu osoittaa miten uusliberalismi on levinnyt liike-elämästä julkiseen hallintoon ja miten uusi julkisjohtaminen on osaltaan edesauttanut tämän suuntaista kehitystä.
Lisäksi tutkimuksessa käydään läpi käsitteitä, jotka oleellisesti liittyvät uusliberalismiin, kuten tasa-arvo, kilpailukyky ja globalisaatio. Tämän jälkeen paneudutaan peruskoulun keskeisiin toimijoihin, joiksi tässä tutkimuksessa on rajattu oppilas, koulu ja opettaja, sekä seurauksiin, mitä uusliberalismin on esitetty aiheuttavan mainituille tekijöille. Viimeisten vuosikymmenien aikana on mainituista teemoista kirjoitettu paljon ja tutkijat itseään ja toisiaan toistaen, mutta lopulta varsin vähän on keskustelu saanut uusia sisältöjä.
Peruskoulun keskeisten toimijoiden ohella käsittelen lyhyesti suomalaisen peruskoulun nykytilaa tukeutuen yhä asiantuntijoiden mielipiteisiin, mutta vain niihin, jotka he ovat esittäneet valtamedian välittämänä. Lisäksi kirjoitan Suomen PISA-historian merkityksestä ja vaikutuksista vallitsevaan koulutuspoliittiseen keskusteluun.
Opetustoimen kanteluita käsittelevässä kokonaisuudessa on muista osioista poiketen mukana kvantitatiiviselle tutkimukselle tyypillisiä piirteitä, koska lukumäärät ja numeerinen vertailu olivat paikallaan kyseisessä pääluvussa käsiteltävien asioiden onnistuneelle kuvaamiselle ja vertailulle. Kanteluista käsitellään tyypilliset kantelun kohteet, kantelijat, niissä edellytetyt toimenpiteet ja toistuvia kanteluista esiin nousevia teemoja.
Tutkimustulos on tutkimuksessa varsin selvä. Uusliberalismin on muiden tutkijoiden toimesta sanottu olevan aikamme valtaideologia ja sen on tulkittu jo vaikuttaneen peruskoulun keskeisiin toimijoihin. Kuitenkin tutustuessani opetustoimen kanteluihin, tulin siihen johtopäätökseen, ettei niiden taustalla ollut kantelijan uusliberalistiset tai niistä vaikutuksia saaneet mielipiteet.
Tutkimuksen lopussa otan myös itse kantaa uusliberalismista esitettyihin kirjoituksiin sekä pohdin peruskoulun nykytilaa.
Tutkimuksessa lähdetään liikkeelle käymällä läpi uusliberalismin ideologinen kehitys, suosion nousu ja vaikutuksen ulottuminen taloustieteistä muihin yhteiskunnan osa-alueisiin ja tieteen suuntiin, aina kasvatustiedettä myöten. Tarkastelu osoittaa miten uusliberalismi on levinnyt liike-elämästä julkiseen hallintoon ja miten uusi julkisjohtaminen on osaltaan edesauttanut tämän suuntaista kehitystä.
Lisäksi tutkimuksessa käydään läpi käsitteitä, jotka oleellisesti liittyvät uusliberalismiin, kuten tasa-arvo, kilpailukyky ja globalisaatio. Tämän jälkeen paneudutaan peruskoulun keskeisiin toimijoihin, joiksi tässä tutkimuksessa on rajattu oppilas, koulu ja opettaja, sekä seurauksiin, mitä uusliberalismin on esitetty aiheuttavan mainituille tekijöille. Viimeisten vuosikymmenien aikana on mainituista teemoista kirjoitettu paljon ja tutkijat itseään ja toisiaan toistaen, mutta lopulta varsin vähän on keskustelu saanut uusia sisältöjä.
Peruskoulun keskeisten toimijoiden ohella käsittelen lyhyesti suomalaisen peruskoulun nykytilaa tukeutuen yhä asiantuntijoiden mielipiteisiin, mutta vain niihin, jotka he ovat esittäneet valtamedian välittämänä. Lisäksi kirjoitan Suomen PISA-historian merkityksestä ja vaikutuksista vallitsevaan koulutuspoliittiseen keskusteluun.
Opetustoimen kanteluita käsittelevässä kokonaisuudessa on muista osioista poiketen mukana kvantitatiiviselle tutkimukselle tyypillisiä piirteitä, koska lukumäärät ja numeerinen vertailu olivat paikallaan kyseisessä pääluvussa käsiteltävien asioiden onnistuneelle kuvaamiselle ja vertailulle. Kanteluista käsitellään tyypilliset kantelun kohteet, kantelijat, niissä edellytetyt toimenpiteet ja toistuvia kanteluista esiin nousevia teemoja.
Tutkimustulos on tutkimuksessa varsin selvä. Uusliberalismin on muiden tutkijoiden toimesta sanottu olevan aikamme valtaideologia ja sen on tulkittu jo vaikuttaneen peruskoulun keskeisiin toimijoihin. Kuitenkin tutustuessani opetustoimen kanteluihin, tulin siihen johtopäätökseen, ettei niiden taustalla ollut kantelijan uusliberalistiset tai niistä vaikutuksia saaneet mielipiteet.
Tutkimuksen lopussa otan myös itse kantaa uusliberalismista esitettyihin kirjoituksiin sekä pohdin peruskoulun nykytilaa.