Lähdekielen vaikutus kohdekielen oppimiseen : Romanian Cluj-Napocan unkarin- ja romaniankieliset suomenoppijat paikallissijojen käyttäjinä
Kaalamo, Heini (2014)
2014
Suomen kieli - Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-06-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201407011943
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201407011943
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan romanialaisten, Romanian Cluj-Napocan Babes-Bolyain kaksikielisessä yliopistossa suomea vieraana kielenä opiskelevien opiskelijoiden paikallissijojen käyttöä. Suomen kielen opiskelijoista noin puolet on äidinkieleltään unkarinkielisiä ja puolet romaniankielisiä. Tämä luo mielenkiintoisen asetelman lähdekielen vaikutuksen tutkimiselle, sillä yhtäläisissä kulttuurisissa ja sosiaalisissa olosuhteissa kasvaneet kahden eri äidinkielen puhujat saavat samanlaista kohdekielen opetusta. Tutkittavista kielistä toinen, unkari, on suomen kielen etäsukukieli. Vaikka kielet ovat eriytyneet kauas toisistaan, on asioiden välisiä suhteita ilmaiseva paikallissijajärjestelmä yhä samankaltainen. Romanian kielessä asioiden välisiä suhteita ilmaistaan prepositioin.
Aineisto koostuu opiskelijoiden eri yhteyksissä laatimista kirjoitelmista. Aineistoa on analysoitu lähinnä kvalitatiivisesti, mutta osittain myös kvantitatiivisesti. Suomen, unkarin ja romanian tapaa ilmaista asioiden välisiä suhteita on kontrastoitu käyttäen apuna niin sanottua konseptuaalista semantiikkaa, jota sovellettu suomen paikallissijojen merkityslähtöiseen tutkimiseen lähinnä 1990-luvulla. Varsinainen analyysi etenee kuitenkin kohdekielen eli suomen sijajärjestelmän mukaan. Tutkimuksessa unkarin- ja romaniankieliset suomenoppijat on jaoteltu kahteen ryhmään opiskeluun käytetyn ajan mukaan. Näin voidaan hahmottaa, miten mahdollinen lähdekielen vaikutus muuttuu opintojen edetessä. Tutkimus noudattaa lähdekielen vaikutuksen tutkimiseen laadittua metodologista viitekehystä.
Tutkimus osoittaa, että sekä unkarin- että romaniankielisillä ensimmäisen vuoden suomenoppijoilla on ongelmia erityisesti illatiivin käytössä. Unkarinkielisten kohdalla tulos on odotusten vastainen, sillä ongelmat eivät motivoidu äidinkielen tai kohdekielen mallista. Myös mA-infinitiivin taivuttamisessa on ongelmia, jotka aiheutunevat molempien lähdekielten vaikutuksesta. Olosijat inessiivi ja adessiivi korvaavat usein muita sijoja etenkin opintojen alkuvaiheessa. Sisäpaikallissijojen ja ulkopaikallissijojen valinta paikannimissä tuottaa ongelmia molemmille informanttiryhmille suomen kielen sisäisen kompleksisuuden johdosta. Vaikka tutkimuksen aineisto on pieni eikä sen perusteella voi tehdä kovin yleistettäviä johtopäätöksiä, on informanttiryhmissä havaittavissa yksittäisiä tapauksia, joissa sijavalintaa luultavasti motivoituu lähdekielen vaikutuksesta.
Aineisto koostuu opiskelijoiden eri yhteyksissä laatimista kirjoitelmista. Aineistoa on analysoitu lähinnä kvalitatiivisesti, mutta osittain myös kvantitatiivisesti. Suomen, unkarin ja romanian tapaa ilmaista asioiden välisiä suhteita on kontrastoitu käyttäen apuna niin sanottua konseptuaalista semantiikkaa, jota sovellettu suomen paikallissijojen merkityslähtöiseen tutkimiseen lähinnä 1990-luvulla. Varsinainen analyysi etenee kuitenkin kohdekielen eli suomen sijajärjestelmän mukaan. Tutkimuksessa unkarin- ja romaniankieliset suomenoppijat on jaoteltu kahteen ryhmään opiskeluun käytetyn ajan mukaan. Näin voidaan hahmottaa, miten mahdollinen lähdekielen vaikutus muuttuu opintojen edetessä. Tutkimus noudattaa lähdekielen vaikutuksen tutkimiseen laadittua metodologista viitekehystä.
Tutkimus osoittaa, että sekä unkarin- että romaniankielisillä ensimmäisen vuoden suomenoppijoilla on ongelmia erityisesti illatiivin käytössä. Unkarinkielisten kohdalla tulos on odotusten vastainen, sillä ongelmat eivät motivoidu äidinkielen tai kohdekielen mallista. Myös mA-infinitiivin taivuttamisessa on ongelmia, jotka aiheutunevat molempien lähdekielten vaikutuksesta. Olosijat inessiivi ja adessiivi korvaavat usein muita sijoja etenkin opintojen alkuvaiheessa. Sisäpaikallissijojen ja ulkopaikallissijojen valinta paikannimissä tuottaa ongelmia molemmille informanttiryhmille suomen kielen sisäisen kompleksisuuden johdosta. Vaikka tutkimuksen aineisto on pieni eikä sen perusteella voi tehdä kovin yleistettäviä johtopäätöksiä, on informanttiryhmissä havaittavissa yksittäisiä tapauksia, joissa sijavalintaa luultavasti motivoituu lähdekielen vaikutuksesta.