Kodin ja alakoulun yhteistyömuodot sekä yhteistyön toteutuminen vanhempien arvioimana
Hartikainen, Tiina (2014)
Hartikainen, Tiina
2014
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-06-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201407011937
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201407011937
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata kodin ja koulun eri yhteistyömuotojen tärkeyttä ja yhteistyön toteutumista alakouluikäisten oppilaiden vanhempien näkökulmasta. Tutkimus on osa laajempaa Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön tutkimushanketta Koululaisen ja hänen perheensä terveyden edistäminen kouluyhteisössä.
Tutkimusjoukko koostui kahden länsisuomalaisen alakoulun neljänsien ja viidensien luokkien oppilaiden vanhemmista (n=145). Vanhempien osallistumisprosentti oli 76 %. Mittareina käytettiin kodin ja koulun yhteistyön tärkeyttä kuvaavaa mittaria ja laajempaan tutkimushankkeeseen kehitettyä kodin ja koulun yhteistyön toteutumista arvioivaa mittari.
Aineisto analysoitiin tilastollisesti. Mittarista muodostettiin neljä summamuuttujaa: Vanhempien arvio koulukohtaisen yhteistyön tärkeydestä, vanhempien arvio luokkakohtaisen yhteistyön tärkeydestä, vanhempien arvio oppilaskohtaisen yhteistyön tärkeydestä sekä vanhempien arvio yhteistyön toteutumisesta. Summamuuttujien sisäistä yhdenmukaisuutta tarkasteltiin Cronbachin alfa -kertoimen avulla. Tilastollisina menetelminä käytettiin ristiintaulukointia, Fisherin exact -testiä ja t-testiä sekä yksisuuntaista varianssianalyysiä (ANOVA).
Tässä tutkimuksessa tärkeimmät kodin ja koulun väliset yhteistyömuodot olivat vanhempainvartti, luokan vanhempainilta, opettajan, oppilaan ja vanhemman yhteinen keskustelu, reissuvihko, opettajan tiedote vanhemmille ja luokan juhla. Yhteistyön toteutumisessa vanhemmat kokivat, että opettajaan on helppo ottaa yhteyttä, hän suhtautuu myönteisesti kodin ja koulun yhteistyöhön sekä on ammattitaitoinen. Yhteistyössä vanhempi ja opettaja toimivat lapsen parhaaksi, mutta opettajalta ei koettu saavan riittävästi tukea vanhempana olemiseen. Vanhempien asemalla ja lapsen sukupuolella havaittiin yhteys vanhempien arvioon kodin ja koulun eri yhteistyömuotojen tärkeydestä. Perhetyypillä ja lapsen sukupuolella oli yhteys vanhempien arvioon kodin ja koulun yhteistyön toteutumisesta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kodin ja koulun yhteistyö koettiin tärkeänä ja sen toteutumiseen oltiin tyytyväisiä. Äidit ja poikalasten vanhemmat pitivät kodin ja koulun eri yhteistyömuotoja isiä ja tyttölasten vanhempia tärkeämpinä. Ydin- ja yksinhuoltajaperheissä asuvat sekä poikalasten vanhemmat olivat tyytyväisempiä yhteistyön toteutumiseen kuin uusperheissä asuvat ja tyttölasten vanhemmat.
Collaboration Types between Home and Primary School and their Realization evaluated by the Parents
The aim of this research was to describe the importance of the different collaboration types between
home and school as well as the realization of this collaboration from the parents’ point of view. The conducted research is part of a larger research project at the University of Tampere. The project’s aim is to promote the health of the child and his or her family in school environment.
The sample data were collected from fourth and fifth grade children’s parents (n=145) in two
schools in Western Finland. The response rate of the parents was 76 %. A parameter for describing
the importance of collaboration between home and school was used and for the larger research
project the assessment parameter developed for measuring the realization of the collaboration
between home and school was used.
The collected material was analysed statistically. Four head sum variables were formed: the parents’
evaluation of the importance of the collaboration with the child as well as the parents’ evaluation of the realization of the collaboration. The inner uniformity of the sum variables was controlled with the help of the Cronbach alpha factor. The statistical methods used were cross tabulation, the Fisher’s exact -test, the t-test as well as the one-way analysis of variance ANOVA.
In this research the parent-teacher meetings, the parents’ evening with the class, the common
discussion meetings with teacher, parent and child, the communication booklet, the teacher’s
information bulletins to the parents and the class’ celebration were noticed to be the most important collaboration types between home and school. In the realization of the collaboration the parents experienced that it was easy to approach the teacher, that the teacher related positively towards the collaboration between home and school and that he or she was professionally skilled. Together the parent and the teacher work in the child’s best interest, but the parents have not experienced receiving enough support in being a parent from the teacher.
As a conclusion one can say that the mothers and the boys’ parents found the collaboration between
home and school more important than the fathers and the girls’ parents. Nuclear and single-parent
families as well as boys’ parents were more satisfied with the realization of the collaboration than
reconstituted families and girls’ parents.
Tutkimusjoukko koostui kahden länsisuomalaisen alakoulun neljänsien ja viidensien luokkien oppilaiden vanhemmista (n=145). Vanhempien osallistumisprosentti oli 76 %. Mittareina käytettiin kodin ja koulun yhteistyön tärkeyttä kuvaavaa mittaria ja laajempaan tutkimushankkeeseen kehitettyä kodin ja koulun yhteistyön toteutumista arvioivaa mittari.
Aineisto analysoitiin tilastollisesti. Mittarista muodostettiin neljä summamuuttujaa: Vanhempien arvio koulukohtaisen yhteistyön tärkeydestä, vanhempien arvio luokkakohtaisen yhteistyön tärkeydestä, vanhempien arvio oppilaskohtaisen yhteistyön tärkeydestä sekä vanhempien arvio yhteistyön toteutumisesta. Summamuuttujien sisäistä yhdenmukaisuutta tarkasteltiin Cronbachin alfa -kertoimen avulla. Tilastollisina menetelminä käytettiin ristiintaulukointia, Fisherin exact -testiä ja t-testiä sekä yksisuuntaista varianssianalyysiä (ANOVA).
Tässä tutkimuksessa tärkeimmät kodin ja koulun väliset yhteistyömuodot olivat vanhempainvartti, luokan vanhempainilta, opettajan, oppilaan ja vanhemman yhteinen keskustelu, reissuvihko, opettajan tiedote vanhemmille ja luokan juhla. Yhteistyön toteutumisessa vanhemmat kokivat, että opettajaan on helppo ottaa yhteyttä, hän suhtautuu myönteisesti kodin ja koulun yhteistyöhön sekä on ammattitaitoinen. Yhteistyössä vanhempi ja opettaja toimivat lapsen parhaaksi, mutta opettajalta ei koettu saavan riittävästi tukea vanhempana olemiseen. Vanhempien asemalla ja lapsen sukupuolella havaittiin yhteys vanhempien arvioon kodin ja koulun eri yhteistyömuotojen tärkeydestä. Perhetyypillä ja lapsen sukupuolella oli yhteys vanhempien arvioon kodin ja koulun yhteistyön toteutumisesta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kodin ja koulun yhteistyö koettiin tärkeänä ja sen toteutumiseen oltiin tyytyväisiä. Äidit ja poikalasten vanhemmat pitivät kodin ja koulun eri yhteistyömuotoja isiä ja tyttölasten vanhempia tärkeämpinä. Ydin- ja yksinhuoltajaperheissä asuvat sekä poikalasten vanhemmat olivat tyytyväisempiä yhteistyön toteutumiseen kuin uusperheissä asuvat ja tyttölasten vanhemmat.
Collaboration Types between Home and Primary School and their Realization evaluated by the Parents
The aim of this research was to describe the importance of the different collaboration types between
home and school as well as the realization of this collaboration from the parents’ point of view. The conducted research is part of a larger research project at the University of Tampere. The project’s aim is to promote the health of the child and his or her family in school environment.
The sample data were collected from fourth and fifth grade children’s parents (n=145) in two
schools in Western Finland. The response rate of the parents was 76 %. A parameter for describing
the importance of collaboration between home and school was used and for the larger research
project the assessment parameter developed for measuring the realization of the collaboration
between home and school was used.
The collected material was analysed statistically. Four head sum variables were formed: the parents’
evaluation of the importance of the collaboration with the child as well as the parents’ evaluation of the realization of the collaboration. The inner uniformity of the sum variables was controlled with the help of the Cronbach alpha factor. The statistical methods used were cross tabulation, the Fisher’s exact -test, the t-test as well as the one-way analysis of variance ANOVA.
In this research the parent-teacher meetings, the parents’ evening with the class, the common
discussion meetings with teacher, parent and child, the communication booklet, the teacher’s
information bulletins to the parents and the class’ celebration were noticed to be the most important collaboration types between home and school. In the realization of the collaboration the parents experienced that it was easy to approach the teacher, that the teacher related positively towards the collaboration between home and school and that he or she was professionally skilled. Together the parent and the teacher work in the child’s best interest, but the parents have not experienced receiving enough support in being a parent from the teacher.
As a conclusion one can say that the mothers and the boys’ parents found the collaboration between
home and school more important than the fathers and the girls’ parents. Nuclear and single-parent
families as well as boys’ parents were more satisfied with the realization of the collaboration than
reconstituted families and girls’ parents.