Yleishyödyllisiä yhteisöjä koskevan arvonlisäverolainsäädännön muutosmahdollisuuksien arviointi erityisesti nuorisojärjestöjen kannalta
Similä, Jenni (2014)
2014
Vero-oikeus - Tax Law
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-06-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406261913
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406261913
Tiivistelmä
Pro gradu tutkielman aiheena on yleishyödyllisiä yhteisöjä koskevan arvonlisäverolainsäädännön muutosmahdollisuuksien arviointi erityisesti nuorisojärjestöjen kannalta.
Suomen yleishyödyllisiä yhteisöjä koskevan arvonlisäverolainsäädännön on katsottu olevan ristiriitainen arvonlisäverodirektiivin kanssa, mistä johtuen Suomen on syytä muuttaa arvonlisäverolakiaan näiltä osin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten arvonlisäverodirektiivi voitaisiin implementoida osaksi kansallista lainsäädäntöä, sekä miten tämä implementointi olisi mahdollista toteuttaa yleishyödyllisten yhteisöjen, ja eritysesti nuorisojärjestöjen, osalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.
Yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverolainsäädännön mahdollisia sääntelyvaihtoehtoja on tässä tutkimuksessa selvitetty oikeusvertailevalla metodilla. Tutkimuksessa on vertailtu Ruotsin, Tanskan, Itävallan, Viron, Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverotusta koskevaa lainsäädäntöä. Oikeuspoliittinen tutkimusmetodi on ollut merkittävä arvioitaessa implementointimahdollisuuksien vaikutuksia.
Tutkimuksessa on havaittu, että nykymuotoista suhteellisen laajaa verovapautta ei ole mahdollista toteuttaa direktiivin vapautussäännösten nojalla yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverotuksessa. Direktiivin vapautussäännökset antavat kuitenkin jäsenvaltioille jonkin verran harkintavaltaa sen tavan valinnassa, jolla säännökset otetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tutkimuksen perusteella on todettu, että näiden vapautusten mahdollisimman laajamuotoisella tulkinnalla on tietyin osin mahdollista säilyttää joidenkin yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverovapaudet. Lisäksi yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverotukseen on mahdollistaa vaikuttaa AVL 3 §:n mukaisen vähäisen toiminnan rajan korotuksella.
Suomen yleishyödyllisiä yhteisöjä koskevan arvonlisäverolainsäädännön on katsottu olevan ristiriitainen arvonlisäverodirektiivin kanssa, mistä johtuen Suomen on syytä muuttaa arvonlisäverolakiaan näiltä osin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten arvonlisäverodirektiivi voitaisiin implementoida osaksi kansallista lainsäädäntöä, sekä miten tämä implementointi olisi mahdollista toteuttaa yleishyödyllisten yhteisöjen, ja eritysesti nuorisojärjestöjen, osalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.
Yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverolainsäädännön mahdollisia sääntelyvaihtoehtoja on tässä tutkimuksessa selvitetty oikeusvertailevalla metodilla. Tutkimuksessa on vertailtu Ruotsin, Tanskan, Itävallan, Viron, Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverotusta koskevaa lainsäädäntöä. Oikeuspoliittinen tutkimusmetodi on ollut merkittävä arvioitaessa implementointimahdollisuuksien vaikutuksia.
Tutkimuksessa on havaittu, että nykymuotoista suhteellisen laajaa verovapautta ei ole mahdollista toteuttaa direktiivin vapautussäännösten nojalla yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverotuksessa. Direktiivin vapautussäännökset antavat kuitenkin jäsenvaltioille jonkin verran harkintavaltaa sen tavan valinnassa, jolla säännökset otetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tutkimuksen perusteella on todettu, että näiden vapautusten mahdollisimman laajamuotoisella tulkinnalla on tietyin osin mahdollista säilyttää joidenkin yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverovapaudet. Lisäksi yleishyödyllisten yhteisöjen arvonlisäverotukseen on mahdollistaa vaikuttaa AVL 3 §:n mukaisen vähäisen toiminnan rajan korotuksella.