Kuntien peruspalvelujen järjestämiskustannukset ja verorahoitus
Manni, Salla (2014)
2014
Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Auditing and Evaluation
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406251908
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406251908
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan kuntien erilaista asemaa kansalaisten peruspalvelujen toteuttajina sekä valtion ja kuntien välistä suhdetta peruspalvelujen rahoituksessa. Tavoitteena oli selvittää kunnille peruspalvelujen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia ja kustannuseroja selittäviä tekijöitä. Toisena tavoitteena oli selvittää, miten peruspalvelujen järjestämisestä aiheutuvien kustannusten rahoitusvastuu on jakautunut kuntien ja valtion kesken.
Kuntien peruspalvelut liittyvät kansalaisten perusoikeuksien toteutumiseen. Valtio osallistuu peruspalvelujen järjestämisestä aiheutuvien kustannusten rahoittamiseen valtionosuusjärjestelmän kautta. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa peruspalvelujen saatavuus yhtäläisesti koko maassa. Järjestelmällä pyritään tasaamaan kuntien välisiä eroja palvelujen järjestämisen kustannuksissa ja kuntien tulopohjissa.
Tutkimustulosten perusteella kuntien peruspalvelujen kustannusvaihtelua selittää väestöllinen huoltosuhde, erityisesti yli 64-vuotiaiden väestöosuus. Kunnan palvelutarpeeseen suhteutettuna asukasluvultaan pienemmät kunnat vaikuttavat suoriutuvan peruspalvelujen järjestämisestä edullisemmin kuin suuremmat kunnat. Toisaalta suurimmissa kaupungeissa peruspalvelujen kustannuksia on onnistuttu vähentämään. Yli kaksi kolmasosaa kuntien peruspalvelujen nettokustannuksista aiheutuu terveys- ja sosiaalipalveluista, joissa myös väestön ikääntymisestä aiheutuva palvelutarpeiden kasvupaine on suurin.
Tutkimustulokset osoittavat valtion vähentäneen osuuttaan peruspalvelujen rahoituksessa merkittävästi. Valtionosuusjärjestelmän tunnistaman laskennallisen palvelutarpeen kasvun aiheuttama kustannuslisäys on selkeästi jäänyt kokonaan kuntien rahoitusvastuulle. Kuntien ja valtion välistä kustannustenjakoa koskeva rahoitusperiaate ei nykyisellään toteudu.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen yhteydessä tulee tarkasteltavaksi nykyisen monikanavaisen rahoituksen purkaminen. Samassa yhteydessä tulisi selvittää terveydenhuollon julkisen rahoituksen huomioiminen yhtenä verorahoituksen kokonaisuutena, mikä edellyttäisi myös peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudelleentarkastelua.
Kuntien peruspalvelut liittyvät kansalaisten perusoikeuksien toteutumiseen. Valtio osallistuu peruspalvelujen järjestämisestä aiheutuvien kustannusten rahoittamiseen valtionosuusjärjestelmän kautta. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa peruspalvelujen saatavuus yhtäläisesti koko maassa. Järjestelmällä pyritään tasaamaan kuntien välisiä eroja palvelujen järjestämisen kustannuksissa ja kuntien tulopohjissa.
Tutkimustulosten perusteella kuntien peruspalvelujen kustannusvaihtelua selittää väestöllinen huoltosuhde, erityisesti yli 64-vuotiaiden väestöosuus. Kunnan palvelutarpeeseen suhteutettuna asukasluvultaan pienemmät kunnat vaikuttavat suoriutuvan peruspalvelujen järjestämisestä edullisemmin kuin suuremmat kunnat. Toisaalta suurimmissa kaupungeissa peruspalvelujen kustannuksia on onnistuttu vähentämään. Yli kaksi kolmasosaa kuntien peruspalvelujen nettokustannuksista aiheutuu terveys- ja sosiaalipalveluista, joissa myös väestön ikääntymisestä aiheutuva palvelutarpeiden kasvupaine on suurin.
Tutkimustulokset osoittavat valtion vähentäneen osuuttaan peruspalvelujen rahoituksessa merkittävästi. Valtionosuusjärjestelmän tunnistaman laskennallisen palvelutarpeen kasvun aiheuttama kustannuslisäys on selkeästi jäänyt kokonaan kuntien rahoitusvastuulle. Kuntien ja valtion välistä kustannustenjakoa koskeva rahoitusperiaate ei nykyisellään toteudu.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen yhteydessä tulee tarkasteltavaksi nykyisen monikanavaisen rahoituksen purkaminen. Samassa yhteydessä tulisi selvittää terveydenhuollon julkisen rahoituksen huomioiminen yhtenä verorahoituksen kokonaisuutena, mikä edellyttäisi myös peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudelleentarkastelua.