Hoitajien organisaation sisäinen liikkuvuus erikoissairaanhoidossa
Rantalainen, Terhi (2014)
Rantalainen, Terhi
2014
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406241887
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406241887
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata erikoissairaanhoidon hoitajien organisaation sisäisen liikkuvuuden yhteyttä työn imun kokemuksiin sekä työpaikan ja ammatin vaihdon harkintaan. Liikkuvuudella tarkoitettiin tässä tutkimuksessa hoitajien vapaaehtoista tai pakotettua horisontaalista liikkumista organisaation sisällä. Aiempaa tutkimusta organisaation sisäisestä liikkuvuudesta ja sen yhteydestä työhyvinvointiin ja piilevään vaihtuvuuteen oli vähän.
Tutkimusaineisto kerättiin yhden yliopistollisen sairaalan hoitajilta (N = 481) verkkokyselyllä. Kyselyyn vastasi 101 vastaajaa vastausprosentin ollessa 21. Tutkimusta varten kehitettiin aiempaan tutkimukseen perustuen liikkuvuuden mittarit, työhyvinvoinnin mittarina käytettiin työn imu -mittaria (UWES-17). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin käyttäen pääkomponenttianalyysiä, ristiintaulukointia, khiin neliö -testiä, Spearmanin korrelaatiokerrointa, Mann-Whitney U-testiä ja Kruskal-Wallisin testiä.
Hoitajien asennoituminen ja näkemykset organisaation sisäisestä liikkuvuudesta ja kokemukset liikkuvuudesta olivat melko myönteiset. Puolet hoitajista halusi liikkua ja myös puolet oli liikkunut. Asennoituminen liikkuvuuteen ja liikkuvuuden kokemukset olivat myönteisemmät niillä hoitajilla, jotka olivat olleet työkierrossa ja kuvasivat käymänsä täydennyskoulutuksen. Liikkuvat hoitajat olivat useammin vakituisia, omasivat pidemmän hoitotyön kokemuksen, näkivät pystyvyytensä liikkuvuuteen parempana ja harkitsivat harvemmin työpaikan vaihtoa. Työn imu oli korkealla tasolla ja sitä koettiin usein. Työpaikan vaihtoa harkitsi vakavasti joka viides ja ammatin vaihtoa 5 % hoitajista. Työn imu oli alhaisempi työpaikan ja ammatin vaihtoa harkinneilla hoitajilla. Myönteinen asennoituminen liikkuvuuteen ja myönteisempi kokemus liikkuvuudesta olivat positiivisesti yhteydessä työn imuun. Myönteisempi asennoituminen liikkuvuuteen oli yhteydessä myönteisempiin liikkuvuuden kokemuksiin. Halu liikkua oli positiivisesti yhteydessä liikkuvuuden kokemuksiin.
Tutkimus tuotti uutta tietoa erikoissairaanhoidon hoitajien organisaation sisäisestä liikkuvuudesta ja sen yhteydestä työhyvinvointiin. Organisaation sisäinen liikkuvuus tulisi kohdentaa niihin hoitajiin, jotka haluavat liikkua ja kokevat pystyvyytensä liikkuvuuteen riittävänä. Tuloksia voidaan hyödyntää henkilöstöresurssien allokoinnissa ja johtamisessa. Liikkuvuuden mittareita tulee kehittää edelleen.
The floating of nurses in specialized health care organization
The research aim was to describe how nursing staff experience floating, what are their views about floating and how they assess their work engagement and which factors effect on work engagement and intent to leave of nursing staff. The purpose of this study was also to provide information on the relationship between floating, work engagement and intent to leave. A cross-sectional survey research was conducted with web-based self-report questionnaire.
The study was carried out among nursing staff at one university hospital in Finland (N = 481). In the framework of the study, an instrument was developed to measure floating among nursing staff by exploiting formerly research. The part of the instrument used was The Utrecht Engagement Scale (UWES-17), an international instrument of well-being at work. In all, 101 nurses answered the questionnaire, the response rate was 21.The data were processed and analysed statistically by using IBM SPSS Statistics 20 statistical program. Frequencies, percentages and means were used for descriptive statistics. The methods used were Chi-square test, Speraman’s correlation coefficient, Mann-Whitney U-test and Kruskal-Wallis -test. The data were analysed by principal component analysis and by counting Cronbach’s alpha for every summary variable and for the whole total scale.
The results indicated that only half of the nurses wanted to float and also half of the nurses had floated. Attitudes towards floating and experiences about floating were moderately positive. Nurses expressed high level of work engagement and they felt it once a week or often. Having more positive attitude towards floating and having more positive experiences about floating had positive relationship with engagement. Every fifth nurse had serious intents to leave the working unit and only 5 % had serious intention to leave the profession. Intention to leave the working unit and profession were negative correlated to engagement. Supplemental nurses expressed intentions to leave their current working unit more often than permanent staff. Continuing training and job rotation correlated positively with attitudes towards floating and floating experiences. Mandatory floating correlated negatively to floating experiences.
The results of this study can be exploited in daily nursing staff resource allocation decisions and recruitment strategies. Nursing leaders should consider instruments to promote positive attitudes towards floating. The instrument should be tested with substantially larger sample before results can be generalized. The instrument’s validity and reliability should also assess furthermore in additional research.
Tutkimusaineisto kerättiin yhden yliopistollisen sairaalan hoitajilta (N = 481) verkkokyselyllä. Kyselyyn vastasi 101 vastaajaa vastausprosentin ollessa 21. Tutkimusta varten kehitettiin aiempaan tutkimukseen perustuen liikkuvuuden mittarit, työhyvinvoinnin mittarina käytettiin työn imu -mittaria (UWES-17). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin käyttäen pääkomponenttianalyysiä, ristiintaulukointia, khiin neliö -testiä, Spearmanin korrelaatiokerrointa, Mann-Whitney U-testiä ja Kruskal-Wallisin testiä.
Hoitajien asennoituminen ja näkemykset organisaation sisäisestä liikkuvuudesta ja kokemukset liikkuvuudesta olivat melko myönteiset. Puolet hoitajista halusi liikkua ja myös puolet oli liikkunut. Asennoituminen liikkuvuuteen ja liikkuvuuden kokemukset olivat myönteisemmät niillä hoitajilla, jotka olivat olleet työkierrossa ja kuvasivat käymänsä täydennyskoulutuksen. Liikkuvat hoitajat olivat useammin vakituisia, omasivat pidemmän hoitotyön kokemuksen, näkivät pystyvyytensä liikkuvuuteen parempana ja harkitsivat harvemmin työpaikan vaihtoa. Työn imu oli korkealla tasolla ja sitä koettiin usein. Työpaikan vaihtoa harkitsi vakavasti joka viides ja ammatin vaihtoa 5 % hoitajista. Työn imu oli alhaisempi työpaikan ja ammatin vaihtoa harkinneilla hoitajilla. Myönteinen asennoituminen liikkuvuuteen ja myönteisempi kokemus liikkuvuudesta olivat positiivisesti yhteydessä työn imuun. Myönteisempi asennoituminen liikkuvuuteen oli yhteydessä myönteisempiin liikkuvuuden kokemuksiin. Halu liikkua oli positiivisesti yhteydessä liikkuvuuden kokemuksiin.
Tutkimus tuotti uutta tietoa erikoissairaanhoidon hoitajien organisaation sisäisestä liikkuvuudesta ja sen yhteydestä työhyvinvointiin. Organisaation sisäinen liikkuvuus tulisi kohdentaa niihin hoitajiin, jotka haluavat liikkua ja kokevat pystyvyytensä liikkuvuuteen riittävänä. Tuloksia voidaan hyödyntää henkilöstöresurssien allokoinnissa ja johtamisessa. Liikkuvuuden mittareita tulee kehittää edelleen.
The floating of nurses in specialized health care organization
The research aim was to describe how nursing staff experience floating, what are their views about floating and how they assess their work engagement and which factors effect on work engagement and intent to leave of nursing staff. The purpose of this study was also to provide information on the relationship between floating, work engagement and intent to leave. A cross-sectional survey research was conducted with web-based self-report questionnaire.
The study was carried out among nursing staff at one university hospital in Finland (N = 481). In the framework of the study, an instrument was developed to measure floating among nursing staff by exploiting formerly research. The part of the instrument used was The Utrecht Engagement Scale (UWES-17), an international instrument of well-being at work. In all, 101 nurses answered the questionnaire, the response rate was 21.The data were processed and analysed statistically by using IBM SPSS Statistics 20 statistical program. Frequencies, percentages and means were used for descriptive statistics. The methods used were Chi-square test, Speraman’s correlation coefficient, Mann-Whitney U-test and Kruskal-Wallis -test. The data were analysed by principal component analysis and by counting Cronbach’s alpha for every summary variable and for the whole total scale.
The results indicated that only half of the nurses wanted to float and also half of the nurses had floated. Attitudes towards floating and experiences about floating were moderately positive. Nurses expressed high level of work engagement and they felt it once a week or often. Having more positive attitude towards floating and having more positive experiences about floating had positive relationship with engagement. Every fifth nurse had serious intents to leave the working unit and only 5 % had serious intention to leave the profession. Intention to leave the working unit and profession were negative correlated to engagement. Supplemental nurses expressed intentions to leave their current working unit more often than permanent staff. Continuing training and job rotation correlated positively with attitudes towards floating and floating experiences. Mandatory floating correlated negatively to floating experiences.
The results of this study can be exploited in daily nursing staff resource allocation decisions and recruitment strategies. Nursing leaders should consider instruments to promote positive attitudes towards floating. The instrument should be tested with substantially larger sample before results can be generalized. The instrument’s validity and reliability should also assess furthermore in additional research.