Èkfrasis kartiny "Mertvyj Hristos" Gansa Gol'bejna mladšego kak iskušenie v romane F. M. Dostoevskogo "Idiot" = Hans Holbein nuoremman «Kuollut kristus» -taulun ekfrasis kiusauksen ilmentymänä F.M. Dostojevskin romaanissa «Idiootti»
Naishouler, Kirill (2014)
2014
Venäjän kieli ja kulttuuri - Russian Language and Culture
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-06-10
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406241869
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406241869
Kuvaus
Экфрасис картины "Мертвый Христос" Ганса Гольбейна младшего как искушение в романе Ф. М. Достоевского "Идиот"
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastelen Hans Holbein nuoremman «Kuollut Kristus» -taulun ekfrasiksen ilmenemismuotoja Fjodor Dostojevskin romaanissa «Idiootti». Pyrin selvittämään ekfrasiksen ilmenemismuotoja romaanissa, ja miten ekfrasis vaikuttaa henkilöhahmojen luonteenpiirteiden muotoutumiseen. Hypoteesini on, että «Kuollut Kristus» -taulun ekfrasis toimii romaanissa kiusauksen symbolina, ja että taulun kautta romaanin henkilöhahmot kokevat uskonsa tulevan koetelluksi. Esitän, että taulun tulkinnan kautta avautuu kirjan henkilöhahmojen perimmäinen arvomaailma. Tämä arvomaailma määrittää myös heidän luonteenpiirteitään, joihin romaanin myöhempi kerronta nojaa.
Tutkielmalle asetettujen kysymysten ratkaisemiseksi olen esitellyt työssäni laajasti «Kuollut Kristus» -taulun tutkimusta ja analyysia. Aiempaan tutkimukseen nojaten pohjustan ja kontekstoin maalauksen ideamaailmaa. Tämän jälkeen esittelen Dostojevskin «Idiootti» -romaania koskevaa aiempaa tutkimusta, jotta lukija voi muodostaa käsityksen Holbeinin taulun funktiosta romaanissa. Teoreettisena perustana työlleni toimii ekfrasiksen tutkimusperinne, johon nojautuen esittelen tutkimuksen kannalta relevantit ekfrasiksen piirteet. Ekfrasiksen yleisominaispiirteiden ja ilmenemismuotojen säännönmukaisuuksien lisäksi esittelen uskonnollisen ekfrasiksen teorian, sillä taulun kristillinen aineisto määrittää monilta osin aiheet, joita taulun näkevät henkilöhahmot käsittelevät.
Työn analyysiosassa keskityn tutkimaan teoksessa kaksi kertaa esiintyvän ekfrasiksen. Molemmissa tapauksissa käsittelen ekfrasista itsenäisenä kokonaisuutena. Analysoin ekfrasikset niin kuvailun kuin kerronnankin näkökulmasta ja selvitän, miten nämä ilmenemismuodot vaikuttavat henkilöhahmojen tajunnan ja alitajunnan ilmenemiseen sekä henkilökuvien muodostumiseen heidän uskonsa näkökulmasta. Tämän lisäksi ekfrasiksen lähiluku mahdollistaa taulun ja taulun sanallisen esityksen vertailun, jonka pohjalta on mahdollista nähdä kuvataiteen ja kirjallisuuden ilmaisukeinojen erot.
Tutkimuksessa osoitan, että «Kuollut Kristus» -taululla on monisyinen ja symbolinen luonne. Analyysin pohjalta voi todeta, että romaanin henkilöille taulun näkeminen ja heidän tulkintansa maalauksesta toimivat taitekohtana heidän henkilökuviensa muodostumisessa ja ilmentävät heidän perimmäistä luonteenlaatuaan.
Tutkielmalle asetettujen kysymysten ratkaisemiseksi olen esitellyt työssäni laajasti «Kuollut Kristus» -taulun tutkimusta ja analyysia. Aiempaan tutkimukseen nojaten pohjustan ja kontekstoin maalauksen ideamaailmaa. Tämän jälkeen esittelen Dostojevskin «Idiootti» -romaania koskevaa aiempaa tutkimusta, jotta lukija voi muodostaa käsityksen Holbeinin taulun funktiosta romaanissa. Teoreettisena perustana työlleni toimii ekfrasiksen tutkimusperinne, johon nojautuen esittelen tutkimuksen kannalta relevantit ekfrasiksen piirteet. Ekfrasiksen yleisominaispiirteiden ja ilmenemismuotojen säännönmukaisuuksien lisäksi esittelen uskonnollisen ekfrasiksen teorian, sillä taulun kristillinen aineisto määrittää monilta osin aiheet, joita taulun näkevät henkilöhahmot käsittelevät.
Työn analyysiosassa keskityn tutkimaan teoksessa kaksi kertaa esiintyvän ekfrasiksen. Molemmissa tapauksissa käsittelen ekfrasista itsenäisenä kokonaisuutena. Analysoin ekfrasikset niin kuvailun kuin kerronnankin näkökulmasta ja selvitän, miten nämä ilmenemismuodot vaikuttavat henkilöhahmojen tajunnan ja alitajunnan ilmenemiseen sekä henkilökuvien muodostumiseen heidän uskonsa näkökulmasta. Tämän lisäksi ekfrasiksen lähiluku mahdollistaa taulun ja taulun sanallisen esityksen vertailun, jonka pohjalta on mahdollista nähdä kuvataiteen ja kirjallisuuden ilmaisukeinojen erot.
Tutkimuksessa osoitan, että «Kuollut Kristus» -taululla on monisyinen ja symbolinen luonne. Analyysin pohjalta voi todeta, että romaanin henkilöille taulun näkeminen ja heidän tulkintansa maalauksesta toimivat taitekohtana heidän henkilökuviensa muodostumisessa ja ilmentävät heidän perimmäistä luonteenlaatuaan.