Jatkuvaa taistelua : syömishäiriön rakentuminen naistenlehdissä
Ollikainen, Minna (2014)
2014
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-06-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406231854
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406231854
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkimuksessani naistenlehdissä rakentuvaa käsitystä syömishäiriöistä. Tutkin, millaisina syömishäiriöt näyttäytyvät mediatekstien tuottamisessa tehtyjen valintojen kautta. Kiinnostukseni kohteena on, ketkä pääsevät kertomaan syömishäiriöistä mediassa ja siten määrittelemään, mitä syömishäiriöt ovat. Tutkin myös toimituksellisen kertojan roolia jutussa esiintyvien toimijoiden puheiden järjestelijänä. Selvitän, millaisia ovat naistenlehtien syömishäiriöartikkeleista esiin nousevat näkökulmat, miten eri näkemyksiä painotetaan ja millaisiksi syömishäiriöt tämän toiminnan seurauksena rakentuvat. Tarkastelen syömishäiriöiden rakentumista kulttuurisen viestintäkäsityksen pohjalta.
Tutkimuksen aineisto koostuu Annassa, Eevassa, Hyvä Terveys -lehdessä, Kauneus & Terveys -lehdessä sekä Me Naiset -lehdessä vuosina 2007–2011 julkaistuista syömishäiriöitä käsittelevistä artikkeleista. Aineistoon sisältyvät lehtien kaikki journalistiset jutut. Mainokset ja televisio-ohjelmatiedot on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle, sillä ne eivät mielestäni kuulu naistenlehden journalistiseen sisältöön. Erittelen aineistoani määrällisen sisällönanalyysin, puhujarakenteen analyysin ja narratologian välinein. Määrällisessä analyysissa kartoitan tekstien lisäksi kuvitusta, mutta laadullisessa osiossa keskityn pelkästään tekstien analyysiin.
Syömishäiriötä sairastaneet ovat naistenlehtien syömishäiriöjuttujen yleisin puhujaryhmä. He ovat puhujina noin joka kolmannessa syömishäiriöitä käsittelevässä jutussa. Lääkärit, psykologit ja muut asiantuntijat ovat äänessä noin joka neljännessä jutussa. Sen sijaan syömishäiriötä sairastaneiden läheiset saavat melko harvoin puheenvuoron.
Moniäänisissä syömishäiriöjutuissa syömishäiriötä sairastaneiden kokemuksia asetetaan asiantuntijoiden arvioitaviksi. Toimituksellinen kertoja tukeutuu asiantuntijan näkemyksiin yleisinä faktoina, eikä pyri asettamaan asiantuntijoita ja syömishäiriötä sairastaneita keskusteluyhteyksiin. Syömishäiriötä sairastaneiden ja heidän läheistensä näkökulmat sen sijaan kohtaavat.
Naistenlehdissä rakentuva käsitys syömishäiriöistä on dramaattinen. Toimituksellisen kertojan diskurssissa syömishäiriöt kuvataan raskaina kamppailuina kuolemaa vastaan. Syömishäiriöiden syyt esitetään ennen kaikkea yksilön ominaisuuksiin liittyvinä, ei niinkään kulttuurisina tai yhteiskunnallisina.
Tutkimuksen aineisto koostuu Annassa, Eevassa, Hyvä Terveys -lehdessä, Kauneus & Terveys -lehdessä sekä Me Naiset -lehdessä vuosina 2007–2011 julkaistuista syömishäiriöitä käsittelevistä artikkeleista. Aineistoon sisältyvät lehtien kaikki journalistiset jutut. Mainokset ja televisio-ohjelmatiedot on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle, sillä ne eivät mielestäni kuulu naistenlehden journalistiseen sisältöön. Erittelen aineistoani määrällisen sisällönanalyysin, puhujarakenteen analyysin ja narratologian välinein. Määrällisessä analyysissa kartoitan tekstien lisäksi kuvitusta, mutta laadullisessa osiossa keskityn pelkästään tekstien analyysiin.
Syömishäiriötä sairastaneet ovat naistenlehtien syömishäiriöjuttujen yleisin puhujaryhmä. He ovat puhujina noin joka kolmannessa syömishäiriöitä käsittelevässä jutussa. Lääkärit, psykologit ja muut asiantuntijat ovat äänessä noin joka neljännessä jutussa. Sen sijaan syömishäiriötä sairastaneiden läheiset saavat melko harvoin puheenvuoron.
Moniäänisissä syömishäiriöjutuissa syömishäiriötä sairastaneiden kokemuksia asetetaan asiantuntijoiden arvioitaviksi. Toimituksellinen kertoja tukeutuu asiantuntijan näkemyksiin yleisinä faktoina, eikä pyri asettamaan asiantuntijoita ja syömishäiriötä sairastaneita keskusteluyhteyksiin. Syömishäiriötä sairastaneiden ja heidän läheistensä näkökulmat sen sijaan kohtaavat.
Naistenlehdissä rakentuva käsitys syömishäiriöistä on dramaattinen. Toimituksellisen kertojan diskurssissa syömishäiriöt kuvataan raskaina kamppailuina kuolemaa vastaan. Syömishäiriöiden syyt esitetään ennen kaikkea yksilön ominaisuuksiin liittyvinä, ei niinkään kulttuurisina tai yhteiskunnallisina.