A Diachronic Study on the Complementation Patterns of the Verb Scruple in American English
Savilampi, Laura (2014)
Savilampi, Laura
2014
Englantilainen filologia - English Philology
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-06-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406231851
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406231851
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani aiheena on englannin kielen verbin scruple ja sen taivutettujen muotojen scruples, scrupled ja scrupling komplementaatio amerikanenglannissa 1800-luvun alkupuolelta nykypäivään. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, minkälaisia komplementteja kyseinen verbi on kahden viime vuosisadan aikana valinnut ja kuinka nämä komplementit ovat mahdollisesti muuttuneet.
Tutkimusaineistonani käytin korpusesimerkkejä pääasiassa The Corpus of Historical American English -korpuksesta, jonka materiaali koostuu kaunokirjallisuudesta, tietokirjallisuudesta, aikakauslehdistä ja sanomalehdistä kerätyistä teksteistä, ja joka kattaa aikavälin vuodesta 1810 vuoteen 2009. Aivan viimeaikaisinta kehitystä tutkiessani käytin myös The Corpus of Contemporary American English -korpuksesta kerättyjä esimerkkejä saadakseni enemmän tutkimusaineistoa aikaväliltä 1990-2012.
Tutkielmani alkuosassa käsittelen korpuslingvistiikkaa ja korpusmateriaalin tutkimusaineistona käyttämisen hyöty- ja haittapuolia. Selvennän myös mitä komplementaatiolla ja komplementeilla tässä tutkielmassa tarkoitetaan esitellen samalla teorioita, jotka ovat komplementaatiota tutkittaessa olennaisessa osassa. Lisäksi tutkin sekä sanakirjoja että kielioppiteoksia saadakseni selville, millaista tietoa verbistä scruple ja sen komplementeista on ennestään saatavilla.
Varsinaisessa analyysiosassa selviää, että vanhanaikaisena sanana koettu scruple esiintyi yleisimmin käytössä vuosina 1810-1859, jonka jälkeen sen käyttö on vähentynyt jatkuvasti. Laskevasta suosiostaan huolimatta scruple on kuitenkin verbi, joka esiintyy monien erilaisten komplementtien kanssa ja näistä komplementeista yleisimmin käytetty on to-infinitiivi niin nykypäivänä kuin jo 1800-luvullakin. Huomionarvoista on myös se, kuinka usein verbin käyttö on intransitiivista, mikä on johtanut erittäin suuriin eroihin verbin eri merkityksien esiintymisessä korpusaineistossa.
Tutkimusaineistonani käytin korpusesimerkkejä pääasiassa The Corpus of Historical American English -korpuksesta, jonka materiaali koostuu kaunokirjallisuudesta, tietokirjallisuudesta, aikakauslehdistä ja sanomalehdistä kerätyistä teksteistä, ja joka kattaa aikavälin vuodesta 1810 vuoteen 2009. Aivan viimeaikaisinta kehitystä tutkiessani käytin myös The Corpus of Contemporary American English -korpuksesta kerättyjä esimerkkejä saadakseni enemmän tutkimusaineistoa aikaväliltä 1990-2012.
Tutkielmani alkuosassa käsittelen korpuslingvistiikkaa ja korpusmateriaalin tutkimusaineistona käyttämisen hyöty- ja haittapuolia. Selvennän myös mitä komplementaatiolla ja komplementeilla tässä tutkielmassa tarkoitetaan esitellen samalla teorioita, jotka ovat komplementaatiota tutkittaessa olennaisessa osassa. Lisäksi tutkin sekä sanakirjoja että kielioppiteoksia saadakseni selville, millaista tietoa verbistä scruple ja sen komplementeista on ennestään saatavilla.
Varsinaisessa analyysiosassa selviää, että vanhanaikaisena sanana koettu scruple esiintyi yleisimmin käytössä vuosina 1810-1859, jonka jälkeen sen käyttö on vähentynyt jatkuvasti. Laskevasta suosiostaan huolimatta scruple on kuitenkin verbi, joka esiintyy monien erilaisten komplementtien kanssa ja näistä komplementeista yleisimmin käytetty on to-infinitiivi niin nykypäivänä kuin jo 1800-luvullakin. Huomionarvoista on myös se, kuinka usein verbin käyttö on intransitiivista, mikä on johtanut erittäin suuriin eroihin verbin eri merkityksien esiintymisessä korpusaineistossa.