Yliopisto-opettajuus ristiaallokossa : tapaustutkimus yliopistopedagogiikan vaikuttavuudesta
Kujansuu, Päivi (2014)
2014
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriopinnot - Master's Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-06-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406231844
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406231844
Tiivistelmä
Tutkimustehtävänä oli selvittää millaisista tekijöistä yliopistopedagogiikan vaikuttavuus muodostuu. Tutkimuskohteena oli Tampereen teknillisen yliopiston opetushenkilöstö. Tutkimus toteutettiin aineistolähtöisenä tapaustutkimuksena.
Tutkimusaineisto koostui teemahaastatteluista ja verkkolomakekyselystä. Aineiston keruu suoritettiin, ja tutkimusaiheeseen liittyvä kirjallisuus ja muihin tutkimuksiin perustuva aineisto kerättiin, vuoden 2013 syksyn aikana. Aineiston analyysissa käytettiin sisällönanalyysia ja teemoittelua. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä oli Guskeyn viisiportainen kehittämishankkeen arviointimalli ja Guskeyn ammatillisen kasvun ja kehittämisen tukimuotojen kuvaus.
Tutkimustulosten mukaan pedagogisen koulutuksen vaikuttavuudessa on kysymys kollegiaalisen vertaistyöskentelyn mahdollistumisesta, tietoisuuden lisääntymisestä oman opettajuuden suhteen, opettajuutta tukevan ja työskentelyyn joustavuutta antavan työkalupakin rakentumisesta ja opiskelija- ja oppimislähtöisten lähestymistapojen vahvistumisesta.
Opetuksen kehittämisen vaikuttavuudessa on kysymys opetussisältöjen ja opetusmenetelmien monipuolistamisesta erilaisille oppijoille soveltuvaksi, opettajan ammatti-identiteettiin liittyvästä sisäisestä motivaatiosta kehittää omia kurssejaan eteenpäin, tutkimuspuolen hyödyntämisestä opetuksessa ja opiskelija- ja oppimislähtöisten lähestymistapojen vahvistamisesta.
Opettajuus TTY:lla on opiskelija- ja oppimislähtöisyyttä, innostavaa ja jatkuvaa uuden oppimista, haastavaa toimintaa heterogeenisten opiskelijaryhmien ja resurssien niukkuuden vuoksi ja heikosti arvostettua toimintaa tutkimuksen ja opetuksen välisen priorisoinnin vuoksi.
Tutkimustulokset ovat kiteytettävissä neljään aihealueeseen: yhteisöllisyys, johtaminen, opettajuus ja opiskelija- ja oppimislähtöisyys, jotka ovat liitoksissa toisiinsa. Johtamis- ja toimintakulttuuri luovat hyvässä tilanteessa puitteet ammatilliselle yhteisöllisyydelle, joka vastaavasti mahdollistaa motivoituneen opettajuuden kehittymisen. Innostava motivoitunut opettajuus puolestaan luo puitteet opiskelija- ja oppimislähtöiselle oppimiselle. Opetuksen uudistuvuuden kannalta johtamis- ja toimintakulttuurin vaikutukset voivat olla joko kannustavia tai kuten tämän tutkimusaineiston perusteella oli todettava, myös huolestuttavalla tavalla rajoittavia.
Tutkimusaineisto koostui teemahaastatteluista ja verkkolomakekyselystä. Aineiston keruu suoritettiin, ja tutkimusaiheeseen liittyvä kirjallisuus ja muihin tutkimuksiin perustuva aineisto kerättiin, vuoden 2013 syksyn aikana. Aineiston analyysissa käytettiin sisällönanalyysia ja teemoittelua. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä oli Guskeyn viisiportainen kehittämishankkeen arviointimalli ja Guskeyn ammatillisen kasvun ja kehittämisen tukimuotojen kuvaus.
Tutkimustulosten mukaan pedagogisen koulutuksen vaikuttavuudessa on kysymys kollegiaalisen vertaistyöskentelyn mahdollistumisesta, tietoisuuden lisääntymisestä oman opettajuuden suhteen, opettajuutta tukevan ja työskentelyyn joustavuutta antavan työkalupakin rakentumisesta ja opiskelija- ja oppimislähtöisten lähestymistapojen vahvistumisesta.
Opetuksen kehittämisen vaikuttavuudessa on kysymys opetussisältöjen ja opetusmenetelmien monipuolistamisesta erilaisille oppijoille soveltuvaksi, opettajan ammatti-identiteettiin liittyvästä sisäisestä motivaatiosta kehittää omia kurssejaan eteenpäin, tutkimuspuolen hyödyntämisestä opetuksessa ja opiskelija- ja oppimislähtöisten lähestymistapojen vahvistamisesta.
Opettajuus TTY:lla on opiskelija- ja oppimislähtöisyyttä, innostavaa ja jatkuvaa uuden oppimista, haastavaa toimintaa heterogeenisten opiskelijaryhmien ja resurssien niukkuuden vuoksi ja heikosti arvostettua toimintaa tutkimuksen ja opetuksen välisen priorisoinnin vuoksi.
Tutkimustulokset ovat kiteytettävissä neljään aihealueeseen: yhteisöllisyys, johtaminen, opettajuus ja opiskelija- ja oppimislähtöisyys, jotka ovat liitoksissa toisiinsa. Johtamis- ja toimintakulttuuri luovat hyvässä tilanteessa puitteet ammatilliselle yhteisöllisyydelle, joka vastaavasti mahdollistaa motivoituneen opettajuuden kehittymisen. Innostava motivoitunut opettajuus puolestaan luo puitteet opiskelija- ja oppimislähtöiselle oppimiselle. Opetuksen uudistuvuuden kannalta johtamis- ja toimintakulttuurin vaikutukset voivat olla joko kannustavia tai kuten tämän tutkimusaineiston perusteella oli todettava, myös huolestuttavalla tavalla rajoittavia.