Opettajien käsitys koulun ja yleisen kirjaston yhteistyöstä

Abstract

Peruskoulun ja yleisen kirjaston yhteistyöllä on pitkät perinteet oppimisen ja kulttuurisen toiminnan ylläpitämisessä. Tämän tutkimuksen tehtävänä on tutkia äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien käsityksiä koulun ja yleisen kirjaston yhteistyön nykytilasta, haasteista, tarpeista ja tulevaisuuden toiveista. Käsittelen tutkimuksessani erityisesti kahta eri yhteistyöalueen roolia: tiedonhallintataitojen opettamista sekä lukuharrastuksen edistämistä ja innostamista. Tutkimus toteutettiin teemahaastattelemalla kahtatoista Tampereen eri yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaa.

Haastatelluista opettajista kymmenen käytti vähintään yhtä vuosiluokkaa säännöllisesti kirjaston tarjoamassa tiedonhaun opetuksessa. Opettajat kävivät kirjaston tiedonhaun opetuksessa seitsemäs- ja yhdeksäsluokkalaisten kanssa. Seitsemäsluokkalaisten tiedonhaun opetuspakettiin oltiin vaihtelevasti tyytyväisiä. Osa opettajista toivoi niihin enemmän nettitiedonhakua, lähdekritiikin opettamista ja opetustehtävään integroitumista. Yhdeksäsluokkalaisten kirjallisuusesitelmään liittyvään tiedonhaun opetukseen opettajat olivat tyytyväisiä, koska se vastaa oppilaiden sen hetkiseen tiedontarpeeseen. Kahdella opettajalla oli enemmän kuin kaksi vuotta aikaa siitä, kun he olivat viimeksi käyttäneet kirjaston tarjoamia opetuspaketteja opetuksensa tukena. Tähän vaikuttivat tyytymättömyys tiedonhaun opetuksen sisältöön ja aikataululliset ongelmat. Lukuharrastuksen edistämiseksi ja innostamiseksi opettajat toivoivat kirjaston järjestävän kirjavinkkausta yhtä systemaattisesti kuin tiedonhaun opetusta. Kirjavinkkaus olisi tärkeää ja hyödyllistä erityisesti kahdeksasluokkalaisille, joiden opetussuunnitelmaan kuuluu eri kirjallisuuslajeihin tutustuminen.

Kirjastoyhteistyön suurimpia haasteita opettajien mielestä ovat käytännön ongelmat, nuorten heikko lukutaito ja nuorten suhtautuminen kirjaston käyttöön. Käytännön haasteina esiintyivät aikataululliset ongelmat, johon liittyivät opettajan kiireinen ja opetussuunnitelmaan sitova opetusarki sekä aikaa vievä matka koulun ja kirjaston välillä. Nuorten heikko kiinnostus lukemista kohtaan koettiin myös haasteena sekä se, etteivät kaikki nuoret ole tottuneet käyttämään kirjaston palveluja.

Opettajat suhtautuivat kirjastoon myönteisesti ja kirjastoyhteistyötä tehneet opettajat kokivat tiedonhaun opetuksen hyödylliseksi oman opetuksensa tukena. Opettajat kokivat myös tärkeänä sen, että nuoret oppisivat käyttämään kirjastoa ja näkisivät kirjaston hyödyn elinikäisen oppimisen ja lukuharrastuksen tukemisen kannalta. Opettajat pitivät myös hyödyllisenä kirjastohoitajan laajaa kirjallisuustuntemusta ja tiedonhaun asiantuntijuutta. Tulevaisuudessa opettajat toivoivat yhteistyöltä erityisesti sitä, että kirjasto tarjoaisi aktiivisesti omia palvelujaan opettajille.