"Näin lauloi emoni ennen" - lauloinko minä samoin vai lauloinko ollenkaan? Äitien lauluperinteen jatkuminen nykysukupolvissa

Abstract

Pro Gradu- tutkielmassani käsittelen äitien laulamista lapsilleen. Tutkin kuinka perinne on säilynyt sukupolvesta toiseen, muuttuuko se ja jos muuttuu, niin kuinka. Yhtenä muuttavana tekijänä tutkin, onko äidin ammattimuusikkous sellainen seikka, joka muuttaa voimakkaasti lauluperinnettä. Käyn tutkimuksessa läpi äitien ja muiden lapsen läheisten eri tapoja ja tyylejä laulaa lapselle. Paneudun myös laulujen aikakauden merkitykseen, hengellisyyteen, lauluhetken läheisyyteen, kosketuksen merkitykseen sekä lastenmusiikin medioitumiseen nykyaikana.

Tutkimuksen aihe perustuu havaintooni, että moni lapsista ei enää tunne perinteisiä lastenlauluja. Samoin monet äidit ovat kertoneet, etteivät enää osaa laulaa eivätkä laula lapsilleen. Halusin saada selville, ovatko nämä yksittäistapauksia vai onko kyseessä laajempikin ilmiö. Onko ikiaikainen äidin lapselle laulamisen perinne katkeamassa? Vai onko se välineellistymässä ja muuttamassa muotoaan?

Tutkimusta varten olen haastatellut äitejä jakaen heidät kahteen ryhmään sen perusteella, ovatko he saaneet musiikin ammatillisen koulutuksen ja toimivat musiikin ammattilaisena vai toimivatko he muissa ammateissa ja musiikki on korkeintaan heillä harrastuksena. Vertailen ammattimuusikkoäitien ja ns. tavallisten äitien vastauksia ja teen niistä päätelmiä. Aineistoa kertyi neljän sukupolven jatkumolta. Sukupolvijako ei ole tarkkarajainen vaan haastateltavien sukupolvet sekoittuivat ajallisesti. Olen tutkimuksessani käyttänyt aineistona myös psykologian ja neuropsykologian tutkimuksia koskien laulun, äänen ja kosketuksen merkitystä lapsen varhaiselle kehitykselle.

Vastausten analysoinnin perusteella voi päätellä, että äitien, isien ja isovanhempien laulaminen on edelleen voimissaan. Ammattimuusikkous ei muuta tätä perinnettä muuten kuin että laulut tulevat lauletuksi lapselle ehkä sävelpuhtaammin ja rytmisemmin. Laulamisen rinnalle on noussut nykyaikana vahvasti myös median kautta tuleva musiikki.

Kiistattomasti voi todeta, että kodin ilmapiirillä ja musiikin harrastuneisuudella on vaikutuksia lapsen musiikilliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Tutkimus osoittaa, että huoli perinteen katkeamisesta on vielä enneaikainen, mutta se on osittain muuttamassa muotoaan