Ulkomaankomennus sekä komennuksella kertynyt osaaminen ja sen hyödyntäminen kotiorganisaatiossa

Abstract

Tämä tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaista osaamista ulkomaankomennuksella kertyy sekä miten komennukselta palanneet henkilöt ovat pystyneet hyödyntämään komennuksen oppeja paluun jälkeen kotiorganisaatiossa. Tutkimuksessa on kaksi tärkeää näkökulmaa: yksilön eli repatriaatin näkökulma, sekä organisaation eli työnantajan näkökulma. Lisäksi tutkitaan, millaisiin tehtäviin repatriaatit ovat sijoittuneet komennuksen päätyttyä ja tuodaan esiin, miten komennukselta kertynyttä osaamista voitaisiin vielä paremmin hyödyntää.

Ulkomaankomennukset ovat osa kansainvälistä henkilöstöjohtamista ja tutkimuksen teoreettinen viitekehys syventyy ulkomaankomennusten eri osa-alueisiin, komennustyyppeihin sekä repatriaation haasteisiin. Lisäksi eritellään komennuksella kertyneen osaamisen monimuotoisuutta perehtymällä aiempiin tutkimuksiin ja tutkitaan, miten komennuksilla kertynyttä tietoa ja osaamista on hyödynnetty ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat.

Tutkielma on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Tutkielman case-yritys on globaalisti toimiva pörssiyhtiö, ja ulkomaankomennuksia on yhtiöllä vuositasolla useita kymmeniä. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla haastattelemalla yhtiön kolmea repatriaattia, kahta esimiestä sekä kahta henkilöstöjohdon edustajaa. Analyysi pohjautuu empiirisen aineiston ja teorian vuoropuheluun.

Tutkimuksessa havaittiin, että case-yhtiössä ei oltu järjestelmällisesti kerätty tai pyritty jakamaan komennuksella kertynyttä osaamista tai tietoa eteenpäin organisaatiossa. Tiedon ja osaamisen hyödyntäminen oli siirtynyt eteenpäin pitkälti epävirallisten kanavien kuten projektien kautta, ja ollut pitkälti riippuvainen niin repatriaatin kuin esimiehen aloitteellisuudesta ja aktiivisuudesta sekä muun työyhteisön osallistuneisuudesta. Repatriaattien työtehtävä oli säilynyt pääosin samansisältöisenä paluun jälkeen. Komennuksella kertynyt osaaminen jaettiin teoreettisen viitekehyksen perusteella viiteen osa-alueeseen: markkinaspesifiin tietoon, henkilökohtaisiin taitoihin, työhön liittyviin johtamistaitoihin, verkostoitumiseen sekä yleiseen johtamistaitoon. Yleisimmin repatriaatit raportoivat markkinaspesifin tiedon ja henkilökohtaisten taitojen lisääntyneen. Aineistosta korostui yleisesti komennuksen olleen merkittävä investointi omaan osaamiseen ja sen uskottiin parantavan työnsaantimahdollisuuksia tulevaisuudessa.