Att uttrycka det man (inte) kan : förekomst av kompensatoriska kommunikationsstrategier i finska gymnasisternas texter
Ruokonen, Pirita (2014)
2014
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406181814
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406181814
Tiivistelmä
Tässä pro gradu –tutkielmassa käsitellään korvaavien kommunikaatiostrategioiden käyttöä suomenkielisten lukiolaisten kirjoittamissa ruotsinkielisissä teksteissä. Tutkimusaineiston muodostavat 50 eri oppilaiden kirjoittamaa tekstiä, joista 25 on kirjoitettu lukion ensimmäisellä ja 25 lukion viimeisellä ruotsin kurssilla. Oppilaiden kielellinen taso määritellään tutkimuksessa siten, että ensimmäisen kurssin oppilaiden kielellinen taso on heikompi verrattuna lukion viimeistä kurssia suorittaviin oppilaisiin, joskin oppilaiden välillä ilmenee yksilöllisiä tasoeroja.
Tutkimuksen tavoite on selvittää, kuinka paljon lukiolaisten teksteissä esiintyy erilaisia korvausstrategiatyyppejä, joiden luokitteluperusteena käytetään Faerchin ja Kasperin taksonomiaa vuodelta 1983. Tutkimuksessa tarkastelu kohdistuu kielen leksikaaliseen tasoon. Tutkielmassa selvitetään, mitä strategioita oppilaat käyttävät ja missä yhteyksissä, sekä onko strategioiden käytössä oppilaiden kielellisestä tasosta johtuvia eroja. Lisäksi tarkastellaan, kuinka menestyksekkäästi oppilaat käyttävät eri korvausstrategioita.
Tutkimuksen mukaan lukiolaisten käyttämiä korvausstrategioita ovat koodinvaihto, transferi (siirtovaikutus), parafraasi (kuvailustrategia), yleistys, uuden sanan muodostus sekä yhteistoiminnallinen strategia. Tutkimuksen aineistossa yleisimpiä ovat parafraasi, transfe-ri ja yleistys. Parafraasia käytetään parhain tuloksin ymmärrettävyyden näkökulmasta. Eri strategioiden käyttö vaikuttaa ainakin osittain riippuvan oppilaiden kielitasosta. Korkeamman kielitason oppilaat käyttävät enemmän oppijankieleen pohjautuvia strategioita kun taas alhaisemman kielitason oppilaat käyttävät enemmän äidinkieleensä suomeen sekä englantiin perustuvia strategioita, erityisesti transferia.
Tutkimus osoittaa, että lukiolaiset onnistuvat hyvin ilmaisemaan itseään kielitaidossa ja sanavarastossa ilmenevistä puutteista huolimatta erilaisia korvausstrategioita hyödyntäen. Siksi näiden käyttöön tulee kannustaa myös kieltenopetuksessa.
Tutkimuksen tavoite on selvittää, kuinka paljon lukiolaisten teksteissä esiintyy erilaisia korvausstrategiatyyppejä, joiden luokitteluperusteena käytetään Faerchin ja Kasperin taksonomiaa vuodelta 1983. Tutkimuksessa tarkastelu kohdistuu kielen leksikaaliseen tasoon. Tutkielmassa selvitetään, mitä strategioita oppilaat käyttävät ja missä yhteyksissä, sekä onko strategioiden käytössä oppilaiden kielellisestä tasosta johtuvia eroja. Lisäksi tarkastellaan, kuinka menestyksekkäästi oppilaat käyttävät eri korvausstrategioita.
Tutkimuksen mukaan lukiolaisten käyttämiä korvausstrategioita ovat koodinvaihto, transferi (siirtovaikutus), parafraasi (kuvailustrategia), yleistys, uuden sanan muodostus sekä yhteistoiminnallinen strategia. Tutkimuksen aineistossa yleisimpiä ovat parafraasi, transfe-ri ja yleistys. Parafraasia käytetään parhain tuloksin ymmärrettävyyden näkökulmasta. Eri strategioiden käyttö vaikuttaa ainakin osittain riippuvan oppilaiden kielitasosta. Korkeamman kielitason oppilaat käyttävät enemmän oppijankieleen pohjautuvia strategioita kun taas alhaisemman kielitason oppilaat käyttävät enemmän äidinkieleensä suomeen sekä englantiin perustuvia strategioita, erityisesti transferia.
Tutkimus osoittaa, että lukiolaiset onnistuvat hyvin ilmaisemaan itseään kielitaidossa ja sanavarastossa ilmenevistä puutteista huolimatta erilaisia korvausstrategioita hyödyntäen. Siksi näiden käyttöön tulee kannustaa myös kieltenopetuksessa.