Katseella tapahtuvasta vierityksestä saadun tuntopalautteen vaikutus katsekäyttäytymiseen

Abstract

Tässä tutkielmassa tutkitaan katseella toimivaa vieritystä, johon on yhdistetty tuntopalaute. Tutkimuksessa selvitetään vaikuttaako tuntopalaute, jonka käyttäjä saa alkavasta vierityksestä käyttäjän katsekäyttäytymiseen. Kyselylomakkeiden sekä haastatteluiden perusteella tutkielmassa pohditaan, onko tuntopalaute tarpeellinen käyttäjien mielestä. Tutkimus suoritettiin Tampereen yliopistossa Informaatiotieteiden yksikön katselaboratoriossa helmi- ja maaliskuussa 2014. Tutkimuksessa käytettiin Tobii T60 katseenseurantalaitetta. Tutkimukseen osallistui 12 vapaaehtoista henkilöä. Jokainen osallistuja suoritti 18 tehtävää, jotka oli jaettu kolmeen erilaiseen konditioon. Kaksi konditioista sisälsivät tuntopalautteen ja yksi konditio ei sisältänyt tuntopalautetta katseella tapahtuvasta vierityksestä. Näyttö oli jaettu kolmeen osaan. Näytön ylä- sekä alaosassa olivat aktiiviset vieritysalueet ja näytön keskiosassa oli staattinen alue. Kahdessa konditiossa, kun osallistujan katse ylitti vieritysalueelle asetetun rajan, hän sai tuntopalautteen sormeensa varoitukseksi tai tiedoksi kohta alkavasta vierityksestä. Vieritys alkoi vain jos käyttäjän katse oli viiveajan jälkeenkin aktiivisella vieritysalueella. Tutkimuksessa ei löydetty tilastollisesti merkitseviä eroja eri konditioiden välisissä suoritusajoissa tai osallistujien katsekäyttäytymisessä. Kyselylomakkeiden ja haastatteluiden perusteella muodostui ongelmaksi se, etteivät osallistujat osanneet yhdistää tuntopalautetta kohta alkavaan vieritykseen. Jatkotutkimuksella voisi kartoittaa oliko tuntopalautteen ja vierityksen alkamisen välillä liian pitkä viiveaika. Osaisivatko osallistujat yhdistää tuntopalautteen kohta alkavaan vieritykseen, jos viiveaikaa lyhentäisi.