Ulkomaalaistaustaisen hoitohenkilöstön suomen kielen taito terveydenhuollon asiakkaiden kokemana

Abstract

Tässä Pro Gradu ‒tutkielmassa tarkastellaan ulkomaalaistaustaisen hoitohenkilöstön suomen kielen taitoa terveydenhuollon asiakkaiden näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka riittävä kielitaito ulkomaalaistaustaisella hoitohenkilöstöllä terveydenhuollon asiakkaiden mielestä on ajatellen asiakaspalvelun ja potilastyön sujumista.

Aineisto on kerätty alkukeväällä 2014 sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselyyn osallistui 130 informanttia eri ikäryhmistä ja eri asuinpaikkakunnilta. Hieman alle neljäsosa osallistuneista työskenteli myös itse terveydenhoitoalalla, mikä on otettu tulosten analysoinnissa huomioon. Kyselylomakkeessa vastaajilta tiedusteltiin muun muassa heidän mielipiteitään ulkomaalaistaustaisen hoitohenkilöstön kielitaidon riittävyydestä ja sen aiheuttamista ongelmista kommunikaatiolle terveydenhuollon asiakaspalvelutilanteissa. Lisäksi lomakkeessa selvitettiin asiakkaille hoitohenkilöstön puutteellisen kielitaidon takia aiheutuneita negatiivisia seurauksia, sekä positiivisia ajatuksia ja kokemuksia liittyen ulkomaalaistaustaiseen hoitohenkilöstöön. Lopuksi kysyttiin asiakkaiden ehdotuksia ulkomaalaistaustaisen hoitohenkilöstön puutteellisen kielitaidon aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että terveydenhuollon asiakkaat pitävät ulkomaalaistaustaisen hoitohenkilöstön kielitaitoa melko riittävänä, mutta osa on myös kohdannut ulkomaalaistaustaisella lääkärillä tai hoitajalla asioidessaan ongelmia kommunikoinnissa sekä erilaisia ymmärtämisvaikeuksia ja niiden aiheuttamia väärinkäsityksiä. Osalle on lisäksi aiheutunut joitakin hoidon kannalta negatiivisia seurauksia.

Terveydenhuollon asiakkaiden mielestä suurimmat ongelmat ulkomaalaistaustaisen hoitohenkilöstön puutteellisessa kielitaidossa liittyvät ymmärtämisongelmiin sekä niistä mahdollisesti aiheutuviin negatiivisiin seurauksiin, kuten väärinkäsityksiin ja riskeihin potilasturvallisuudessa. Asiakkaat myös mainitsevat puutteellisen kielitaidon aiheuttavan luottamuspulaa lääkäriä tai hoitajaa kohtaan sekä lisäävän turhautumista ja epävarmuutta molemminpuolisen ymmärtämisen ontuessa.

Puutteellisesta kielitaidosta huolimatta asiakkaat näkevät ulkomaalaistaustaisen hoitohenkilöstön positiivisessa valossa. He kokevat ulkomaalaistaustaisilla lääkäreillä ja hoitajilla olevan hyvä työmotivaatio, empaattinen ja ystävällinen asenne sekä aito kiinnostus potilaiden auttamiseen. Lisäksi positiivisena nähdään se, että ulkomaalaistaustainen hoitohenkilöstö pystyy työllistymään Suomessa ja tuo Suomeen lisää työvoimaa.

Terveydenhuollon asiakkaat ehdottavat ulkomaalaistaustaisen hoitohenkilöstön puutteellisen kielitaidon aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi muun muassa kielitaitovaatimusten kiristämistä, kielikoulutuksen ja työharjoittelumahdollisuuksien lisäämistä sekä ulkomaalaistaustaisen hoitohenkilöstön omatoimista suomen kielen opiskelua. Kokonaisuudessaan suurin osa asiakkaista kokee sujuvan kielitaidon olevan tärkeä asia työskenneltäessä terveydenhoitoalalla.