Health 2.0 -palvelut asiakkaan arjen tukena : Case Ipana Äitiys
Plattonen, Tuomas (2014)
Plattonen, Tuomas
2014
Yrityksen taloustiede, markkinointi - Marketing
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406171794
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406171794
Tiivistelmä
Terveydenhuolto on perinteinen palvelutoimiala, jonka sisäisiä prosesseja on osaoptimoitu tehokkaan terveydenhuoltokoneiston toivossa vuosikymmeniä. Näiden kustannus- ja tehokkuusoptimointien seurauksena asiakkaan tai potilaan rooli on jäänyt hyvin passiiviseksi ja palvelun laatu on kärsinyt. Terveydenhuolto on kuitenkin siirtymässä kohti terveyden edistämistä aktivoimalla asiakkaita ottamaan yhä enemmän vastuuta omasta terveydentilastaan. Ilmiötä, jossa asiakkailla on aktiivinen rooli terveyden edistämisessä, kutsutaan nimellä Health 2.0, jossa uusilla Web 2.0 -teknologioilla ja asiakastiedon palauttamisella takaisin asiakkaalle on merkittävä rooli.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on analysoida Health 2.0 -palveluiden käyttäjien arvonluontia. Markkinointitieteellisestä näkökulmasta ei Health 2.0 -ilmiötä ole aikaisemmin käsitelty, jonka johdosta ilmiö on tiedeyhteisölle uusi. Tämän lisäksi tutkimuksia asiakastiedon uusista käyttömahdollisuuksista ja asiakastiedon merkityksestä valtaistumisen prosessissa on vielä verrattain vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on osaltaan jatkaa näiden uusien tutkimussuuntausten tutkimusta ja muodostaa holistinen ymmärrys Health 2.0 -ilmiöstä, jonka ominaispiirteitä mainitut tutkimussuuntaukset ovat.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jonka kohteena oli Mediware Oy:n kehittämä ja tuottama Ipana Äitiys -palvelu. Tutkimuksen metodiksi valikoitui puolistrukturoitu haastattelu, jota ohjasi osaltaan ääneen ajattelun -metodi. Tutkimusaineisto koostui seitsemästä Ipana Äitiys -palvelun käyttäjän haastattelusta. Aineiston analyysimenetelmäksi valikoitui sisällönanalyysi, jota ohjasi luonteeltaan abstraktimpi deskriptiivisen kuvauksen analyysistrategia. Teoreettisen viitekehyksen avulla pystyttiin tunnistamaan kolme arvonluonnin pääluokkaa, joiden sisältö tarkentui empirian avulla ja pystyttiin tunnistamaan niiden muodostuvan yhteensä kahdeksasta arvonluonnin prosessista.
Tutkimuksen merkittävimmäksi havainnoiksi nousi asiakastiedon merkittävä rooli asiakkaiden itsenäisissä arvonluonnin prosesseissa sekä emotionaalisten hyötyjen painottuminen. Palvelunkäyttäjien arvonluonnin prosessit olivat hyvin monimuotoisia ja niistä ilmenevät hyödyt vaihtelivat subjektiivisesti prosesseittain. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että asiakastiedon asiakaslähtöisen hyödyntämisen jatkotutkimusmahdollisuudet ovat laajat. Jatkossa Health 2.0 -palveluiden arvonluontia tulisi lähestyä ottamalla tutkimukseen mukaan uusia sovelluksia ja palveluita uusien arvonluontiprosessien ja niistä koettujen hyötyjen tunnistamisen vuoksi.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on analysoida Health 2.0 -palveluiden käyttäjien arvonluontia. Markkinointitieteellisestä näkökulmasta ei Health 2.0 -ilmiötä ole aikaisemmin käsitelty, jonka johdosta ilmiö on tiedeyhteisölle uusi. Tämän lisäksi tutkimuksia asiakastiedon uusista käyttömahdollisuuksista ja asiakastiedon merkityksestä valtaistumisen prosessissa on vielä verrattain vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on osaltaan jatkaa näiden uusien tutkimussuuntausten tutkimusta ja muodostaa holistinen ymmärrys Health 2.0 -ilmiöstä, jonka ominaispiirteitä mainitut tutkimussuuntaukset ovat.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jonka kohteena oli Mediware Oy:n kehittämä ja tuottama Ipana Äitiys -palvelu. Tutkimuksen metodiksi valikoitui puolistrukturoitu haastattelu, jota ohjasi osaltaan ääneen ajattelun -metodi. Tutkimusaineisto koostui seitsemästä Ipana Äitiys -palvelun käyttäjän haastattelusta. Aineiston analyysimenetelmäksi valikoitui sisällönanalyysi, jota ohjasi luonteeltaan abstraktimpi deskriptiivisen kuvauksen analyysistrategia. Teoreettisen viitekehyksen avulla pystyttiin tunnistamaan kolme arvonluonnin pääluokkaa, joiden sisältö tarkentui empirian avulla ja pystyttiin tunnistamaan niiden muodostuvan yhteensä kahdeksasta arvonluonnin prosessista.
Tutkimuksen merkittävimmäksi havainnoiksi nousi asiakastiedon merkittävä rooli asiakkaiden itsenäisissä arvonluonnin prosesseissa sekä emotionaalisten hyötyjen painottuminen. Palvelunkäyttäjien arvonluonnin prosessit olivat hyvin monimuotoisia ja niistä ilmenevät hyödyt vaihtelivat subjektiivisesti prosesseittain. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että asiakastiedon asiakaslähtöisen hyödyntämisen jatkotutkimusmahdollisuudet ovat laajat. Jatkossa Health 2.0 -palveluiden arvonluontia tulisi lähestyä ottamalla tutkimukseen mukaan uusia sovelluksia ja palveluita uusien arvonluontiprosessien ja niistä koettujen hyötyjen tunnistamisen vuoksi.