Työntekijöiden kokemuksia kuolevan potilaan kotihoidossa esiintyneistä ongelmista

Abstract

Pro gradu-tutkielma koostuu tieteelliseen aikakauslehteen arvioitavaksi lähetetystä artikkelikäsikirjoituksesta ”Edellytykset kuolevan potilaan hoidon onnistuneelle toteuttamiselle kotona- kotihoidon työntekijöiden kokemuksia” (Jänikselä, Palonen, Åstedt-Kurki) sekä täydentävästä osasta. Artikkelikäsikirjoituksessa esitetyn laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata edellytyksiä kuolevan potilaan hoidon onnistuneelle toteuttamiselle kotona, kotihoidon työntekijöiden näkökulmasta erityisesti pienillä paikkakunnilla. Tutkimusaineisto kerättiin kotihoidossa työskenteleviltä, eri koulutuksen saaneilta, työntekijöiltä avoimilla haastatteluilla (N= 9) sekä esseellä (N=1) syksyllä 2012. Tutkimukseen osallistujat työskentelivät Väli-Suomen alueella kunnissa, joiden asukasluku oli keskimäärin 10 100 asukasta. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Kotihoidon työntekijät kokivat, että kuolevan potilaan kotihoidon onnistuneen toteuttamisen edellytyksenä oli potilaan oma toive kotona kuolemisesta. Potilaan voinnin tuli mahdollistaa kotona hoitaminen. Läheisiltä vaadittiin halua, kykyä ja sitoutumista hoitotyöhön. Hoidon onnistumisen edellytyksinä kotihoidossa tarvittiin hoitamiseen riittäviä resursseja, toimivaa organisointia, moniammatillista yhteistyötä sekä ammattitaitoa. Hoitajan henkilökohtaisilla ominaisuuksilla koettiin olevan merkitystä hoitamisen onnistuneeseen toteutukseen.

Tutkimuksen täydentävä osa koostui Pro gradu-tutkielman haastattelujen ja esseen avulla kerätyn aineiston pohjalta toteutetusta toisesta laadullisesta tutkimuksesta, joka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Täydentävän osan tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kotihoidon työntekijöiden kokemuksia kuolevan potilaan kotihoidossa esiintyneistä ongelmista.

Kotihoidon työntekijät kokivat, että hoitotyön järjestämisessä oli ollut ongelmia, jotka liittyivät avuntarpeeseen vastaamisen vaikeuksiin ja resurssien vähäisyyteen pienillä paikkakunnilla. Hoitajilla oli kokemuksia ammattilaisten yhteistyön, hoitamisen suunnitelmallisuuden ja ammattitaidon puutteista. Osa työntekijöiden kokemista ongelmista liittyi hoitotilanteisiin. Kotiympäristössä hoitamiseen liittyi epävarmuutta. Vuorovaikutus potilaiden ja läheisten kanssa ei aina toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Hoitajat olivat kokeneet ongelmia, jotka liittyivät potilaiden oireisiin, läheisten väsymiseen ja kuoleman hyväksymiseen.

Molemmissa tutkimuksissa saatua tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä kuolevien potilaiden hoitotyötä kotihoidossa. Koulutuksen rooli toiminnan kehittäjänä nousi esille kummassakin tutkimuksissa, eli kotihoidon työntekijät tarvitsevat riittävästi koulutusta, jotta kuoleville potilaille ja heidän perheilleen kyetään tarjoamaan hyvää hoitoa kotiin.

Workers experiences of problems arising in the treatment of terminally ill patients in homecare

This master’s graduate thesis comprises of an article manuscript, “Preconditions for the implementation of successful treatment for terminally ill patients at home, experience of homecare workers” (Jänikselä, Palonen, Åstedt-Kurki), that was sent to a scientific journal for evaluation and its supplementary parts. The article manuscript depicts the purpose of the qualitative research to describe the successful implementation of treatment at home for a terminally ill patient, from the perspective of homecare workers, especially in small communities. The research material was assembled through open interviews (N=9) and an essay (N=1) of homecare workers and differently trained workers in autumn 2012. Participants in the research worked in the Väli-Suomi region of Finland, which has an average of 10 100 residents per local authority. The research material was analysed using inductive content analysis.

In the experience of homecare workers a precondition for successfully implementing the homecare of a terminally ill patient, was that the patient wished to die at home. The patient’s condition must enable nursing at home. Close relatives were required to want, have the capacity for and commit to homecare. A precondition for successful homecare treatment was the required sufficient nursing resources, functional organisation, a multi occupational cooperation and vocational skills. It was ascertained that the personal characteristics of the nurse was of importance in the successful implementation of treatment.

The supplementary part of the research consisted of the assembled material, which formed the basis of the qualitative research of the interviews and essay of the master’s graduate thesis, which was analysed using inductive content analysis. The purpose of the supplementary part of the research was to describe the experiences of homecare workers concerning problems arising in the home treatment of a terminally ill patient.

The homecare workers experienced that there had been problems in the organisation of nursing work. The problems were concerned with difficulties in receiving the necessary help and a shortage of resources in small communities. The nurses experienced shortage of professional cooperation, nursing care planning and vocational skills. In the experience of the workers, a part of the problems concerned nursing situations. Uncertainty is associated with nursing in the home environment. Interaction with the patient and close relatives did not always happen in the best possible manner. The nurses had experienced problems concerning patient symptoms, fatigue of close relatives and acceptance of death.

Both researches have information that can benefit the development of treatment for terminally ill patients being cared for in the home environment. The role of training in developing operations emerged in both pieces of research. In other words, workers require sufficient training so that it is possible to offer good care in the home for terminally ill patients and their family.