Ikäihmiset kulttuurin harrastajina : tutkimus kulttuurin harrastamiseen liittyvistä merkityksistä ja hyvinvointikokemuksista ikäihmisillä
Nikkanen, Miina (2014)
2014
Etnomusikologia - Ethnomusicology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406171787
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406171787
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu ikäihmisten taiteeseen ja kulttuuriin liittämiä merkityksiä sekä niistä saatavia kokemuksellisia hyvinvointivaikutuksia. Tarkastelun kohteena olivat kulttuuriin liittyvät itseisarvolliset ja välineelliset merkitykset, iän myötä harrastamisessa tapahtuneet muutokset sekä kulttuurin harrastamisen kokemusperäiset hyvinvointivaikutukset.
Tutkimuksen aineistona toimi neljän yksin kotonaan asuvan iäkkään naisen teemahaastattelut. Tutkimuksen teoreettinen osuus muodostui alan aikaisemmista tutkimuksista sekä keskeisistä käsitteistä. Aineisto on analysoitu käyttämällä metodina aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Analyysissä saadut tulokset on esitelty analyysiluvussa.
Tutkimuksen perusteella selvisi, että kulttuuritoimintaan liittyy sekä itseisarvollisia että välineellisiä merkityksiä. Kulttuuri on elämyksellistä sen itsensä takia, mutta se voi olla väline myös sosiaaliseen kanssakäymiseen, toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä muistojen käsittelyyn. Iän myötä harrastaminen oli muuttunut etenkin liikuntakyvyn vaikeutumisen vuoksi siirtymällä yhä enemmän kotiin. Subjektiivisesti koetut hyvinvointivaikutukset liittyivät kulttuurin, etenkin musiikin ja kirjallisuuden harrastamisen kautta saatuihin rentoutumisen ja voimaantumisen tunteisiin, sekä tunteiden ja mielikuvien heräämiseen. Hyvinvointivaikutuksia kuvattiin yleisesti hyvän olon käsitteen kautta.
Tutkimuksen aineistona toimi neljän yksin kotonaan asuvan iäkkään naisen teemahaastattelut. Tutkimuksen teoreettinen osuus muodostui alan aikaisemmista tutkimuksista sekä keskeisistä käsitteistä. Aineisto on analysoitu käyttämällä metodina aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Analyysissä saadut tulokset on esitelty analyysiluvussa.
Tutkimuksen perusteella selvisi, että kulttuuritoimintaan liittyy sekä itseisarvollisia että välineellisiä merkityksiä. Kulttuuri on elämyksellistä sen itsensä takia, mutta se voi olla väline myös sosiaaliseen kanssakäymiseen, toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä muistojen käsittelyyn. Iän myötä harrastaminen oli muuttunut etenkin liikuntakyvyn vaikeutumisen vuoksi siirtymällä yhä enemmän kotiin. Subjektiivisesti koetut hyvinvointivaikutukset liittyivät kulttuurin, etenkin musiikin ja kirjallisuuden harrastamisen kautta saatuihin rentoutumisen ja voimaantumisen tunteisiin, sekä tunteiden ja mielikuvien heräämiseen. Hyvinvointivaikutuksia kuvattiin yleisesti hyvän olon käsitteen kautta.