Puhuri kävi odotettua leudompana : kokeilu lukijoiden ylläpitämästä kansalaisjournalistisesta verkkosivustosta
Sirviö, Katja (2014)
2014
Journalistiikan maisteriopinnot - Master's Programme in Journalism
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406171779
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406171779
Tiivistelmä
Kansalaisjournalismi sai alkunsa yhdysvalloissa yli 25 vuotta sitten. Lehtien levikki jatkui, eikä toimittajien työtä arvostettu. Idea kansalaisjournalismin synnystä on yhdistetty politiikkaan ja vuoden 1988 presidentinvaaleihin. Sittemmin sen avulla on haluttu elvyttää yhä näivettyvää demokratiaa ja luoda vaihtoehtoja eliittijournalismille tuoden toimittajia ja toimituskäytäntöjä lähemmäksi lukijoita.
Sanomalehdistö painii samankaltaisten ongelmien kanssa yhä. Kansalaisjournalismin tarpeellisuutta voidaan perustella samoin argumentein kuin sen syntyessä. Internetin ja sosiaalisen median myötä puitteet kansalaisjournalismin tekemiselle ovat vain muuttuneet.
Tässä tutkimuksessa toteutin Kangasalan Sanomien kanssa yhteistyössä Puhurin, Pohjois-Kangasalan kylien oman verkkosivun, jonne kyläläiset saivat itse tuottaa sisältöä. Lähtökohtana oli ajatus siitä, että 2010-luvulla kansalaisilla on paljon taitoa, työkaluja, rutiinia ja ennen kaikkea matala kynnys julkaista erilaista materiaalia verkossa. Samalla selvitin, onko kansalaisjournalismille tänäpäivänä tilausta ja voiko sen avulla parantaa alueellista yhteisöllisyyttä sekä lehden ja sen lukijoiden suhdetta.
Tutkimukseni osoitti, että kansalaisjournalismille löytyisi yhä kuluttajia, mutta ei välttämättä tekijöitä. Kyläläiset eivät nähneet Puhuria ja sen tarjoamaa väylää mahdollisuutena parantaa itselleen tärkeitä asioita, vaan yrittivät tehdä, ja teettää, sitä journalismin keinoin. Kansalaisjournalismin ja paikallislehtien kuluttajat eivät ole sitä ikäpolvea, joka on tottunut sisällönjulkaisuun verkossa.
Puhurin lyhyt taival jätti ilmaan ajatuksen siitä, että kun tarpeeksi taitavia tekijöitä ja heitä kiinnostava aihe löytyy, niin kansalaisjournalismille on käyttöä 2000-luvullakin. Itsestään se ei kuitenkaan synny ja elä, vaan vaatii journalismin ammattilaisten tukea.
Sanomalehdistö painii samankaltaisten ongelmien kanssa yhä. Kansalaisjournalismin tarpeellisuutta voidaan perustella samoin argumentein kuin sen syntyessä. Internetin ja sosiaalisen median myötä puitteet kansalaisjournalismin tekemiselle ovat vain muuttuneet.
Tässä tutkimuksessa toteutin Kangasalan Sanomien kanssa yhteistyössä Puhurin, Pohjois-Kangasalan kylien oman verkkosivun, jonne kyläläiset saivat itse tuottaa sisältöä. Lähtökohtana oli ajatus siitä, että 2010-luvulla kansalaisilla on paljon taitoa, työkaluja, rutiinia ja ennen kaikkea matala kynnys julkaista erilaista materiaalia verkossa. Samalla selvitin, onko kansalaisjournalismille tänäpäivänä tilausta ja voiko sen avulla parantaa alueellista yhteisöllisyyttä sekä lehden ja sen lukijoiden suhdetta.
Tutkimukseni osoitti, että kansalaisjournalismille löytyisi yhä kuluttajia, mutta ei välttämättä tekijöitä. Kyläläiset eivät nähneet Puhuria ja sen tarjoamaa väylää mahdollisuutena parantaa itselleen tärkeitä asioita, vaan yrittivät tehdä, ja teettää, sitä journalismin keinoin. Kansalaisjournalismin ja paikallislehtien kuluttajat eivät ole sitä ikäpolvea, joka on tottunut sisällönjulkaisuun verkossa.
Puhurin lyhyt taival jätti ilmaan ajatuksen siitä, että kun tarpeeksi taitavia tekijöitä ja heitä kiinnostava aihe löytyy, niin kansalaisjournalismille on käyttöä 2000-luvullakin. Itsestään se ei kuitenkaan synny ja elä, vaan vaatii journalismin ammattilaisten tukea.