Journalistinen musiikin käyttö : analyysi Ajankohtaisen kakkosen inserttien akustisesta diskurssista

Abstract

Tutkimus käsittelee musiikin, efektien ja äänimaiseman käyttöä ajankohtaisinsertissä merkityksen muodostumisen ja erityisesti motivaation näkökulmasta. Tarkoituksenani oli tutkia erityisesti musiikin käytön motivaatiota Ajankohtaisen kakkosen inserteistä. Tutkimuksen pääkysymys oli analyysin pohjalta määritellä hyvä journalistinen musiikin käyttö. Koska musiikin käyttö journalismissa on vähän tiedostettu, tarkoituksenani oli aineistosta tekemieni havaintojen pohjalta osoittaa, miten musiikkia käytetään ja mitä vaikutuksia musiikin käytöllä on insertin tulkintaan. Analyysin pohjana käytin audiovisuaalisen median, kerronnallisen journalismin ja musiikin tutkimusta. Teoreettisena pohjana olivat median, elokuvan ja musiikin semioottiset teoriat, erityisesti venäläisen formalistisen elokuvatutkimuksen teoria elokuvan osatekijöiden motivaatiosta.

Tein analyysin katsomalla kevään 2010 Ajankohtaisen kakkosen insertit ja kirjaamalla havaintomatriisiin tietoja erityisesti insertin akustisesta diskurssista eli musiikin, efektien ja äänimaiseman käytöstä. Analyysi sisältää karkean kvantitatiivisen tarkastelun akustisen diskurssin hyödyntämisestä aineiston inserteissä. Pääosassa on kvalitatiivinen tarkastelu, joka on jäsennelty kompositionaalinen, realistisen, transtekstuaalisen, taiteellisen, emotionaalisen ja epäselvän motivaation otsikoiden alle. Aineistosta löytyneet esimerkit kertovat kunkin motivaatiotyypin ilmenemisestä inserteissä. Analyysi on aineistolähtöistä, sillä motivaatiokeskeinen lähestymistapa nousi tärkeäksi aineistoon tutustumisen jälkeen. Analyysissa keräsin aineistosta esimerkkejä kunkin motivaatiotyypin ilmenemisestä akustisessa diskurssissa. Esimerkeissä akustisen diskurssin käytön toimivuutta arvioin subjektiivisen katselukokemuksen ja teorian perusteella.

Tutkimus osoitti, että akustisella diskurssilla on merkittävä rooli Ajankohtaisen kakkosen journalismissa. Määrällisesti musiikkia käytettiin 75%:ssa inserteistä. Musiikkia ja efektejä käytettiin erityisesti kompositionaalisessa roolissa, mutta myös tuomaan transtekstuaalisia viittauksia tai esittelemään katsojalle tietoa aiheesta, henkilöstä tai paikasta. Musiikin ohella äänimaisemalla oli merkittävä rooli insertin emotionaalisen vireen luomisessa tai tukemisessa. Tutkimus osoitti ongelmakohdaksi arkistomateriaaliin liittyvän musiikin käytön. Ongelmia, mutta toisaalta myös onnistumisia, oli musiikin fraasien, kuvan ja äänen synkronian ja vokaalimusiikin käytössä. Tärkeäksi seikaksi akustisen diskurssin käytön onnistumisessa ilmeni tekninen toteutus.