Ulkomaalaisen rekisteröinti väestötietojärjestelmään perus- ja ihmisoikeuksien valossa

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan ulkomaalaisen rekisteröintiä väestötietojärjestelmään kiinnittäen huomiota perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Tarkastelun kohteena on sekä itse rekisteröintiprosessissa aktualisoituva perus- ja ihmisoikeusproblematiikka että väestötietojärjestelmämerkinnöistä kumpuavien oikeusvaikutuksien yhteys henkilön perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Tutkimusote on oikeusdogmaattinen, mikä asettaa tutkimuksen fokuksen voimassa olevaan oikeuteen.

Väestötietojärjestelmä on yksi Suomen perusrekistereistä, jonka tiedot ovat päivittäin käytössä niin viranomaistahoilla kuin yksityisilläkin tahoilla. Väestötietojärjestelmään voidaan tallettaa tietoja muun muassa kiinteistöistä, rakennuksista sekä henkilöistä niin Suomen kansalaisten kuin ulkomaalaistenkin kohdalla. Ulkomaalaisten tapauksessa heidän tietojensa tallettaminen väestötietojärjestelmään on tarveharkintaan perustuva toimenpide, joten automaattista oikeutta saada tietonsa talletetuksi väestötietojärjestelmään ei ulkomaalaisella ole. Henkilötiedot, jotka väestötietojärjestelmästä ilmenevät, ovat lähtökohtaisesti julkisesti luotettavina pidettäviä tietoja, ja viranomaisten päätöksenteko perustuu ensisijaisesti näihin tietoihin. Väestötietojärjestelmään rekisteröityminen ei yksin aiheuta välittömiä oikeusvaikutuksia, mutta väestötietojärjestelmän tietojen ollessa ensisijainen tietolähde erityisesti viranomaisten päätöksenteossa voivat väestötietojärjestelmämerkinnät vaikuttaa merkittävästikin henkilön perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Henkilötunnus ja väestötietojärjestelmään itsestä talletetut tiedot ovat suomalaisessa yhteiskunnassa käytännössä edellytys sille, että ulkomaalainen voi elää tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Väestötietojärjestelmään talletettavia henkilötietoja ovat muun muassa henkilön nimi, asumistiedot, siviilisääty- ja avioliittotiedot sekä lasten tiedot. Näiden tietojen puuttuessa väestötietojärjestelmästä tai ollessa sinne virheellisesti merkittynä voi tällä olla vaikutusta muun muassa henkilön yksityis- ja perhe-elämän suojaan, henkilön oikeuteen toimeentuloon sekä henkilön oikeuteen avioliittoon, joita erinäisissä perus- ja ihmisoikeussäädöksissä lähtökohtaisesti jokaiselle, kansalaisuuteen tai muuhun vastaavaan seikkaan katsomatta, taataan.

Ulkomaalaisten rekisteröinnissä väestötietojärjestelmään vastakkain ovat kaksi merkittävää intressiä, väestötietojärjestelmän tietojen julkinen luotettavuus ja henkilön oikeuksien toteutuminen. Näiden välille tulisi löytää tasapaino, jotta molemmat intressit olisivat mahdollisimman hyvin toteutettavissa. Tarvetta olisi paitsi nykyistä tarkemmalle, valtakunnalliselle ohjeistukselle ulkomaalaisten rekisteröinnissä, myös väestötietojärjestelmämerkintöjen vaikutuksen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen aiempaa paremmalle tunnistamiselle.