Strukturno-semantičeskaâ klassifikaciâ frazeologizmov russkogo âzyka (na materiale slovarej poslednih desâtiletij)
Muhebullah, Obaidullah (2014)
2014
Venäjän kieli ja kulttuuri - Russian Language and Culture
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-06-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406161755
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406161755
Kuvaus
Структурно-семантическая классификация фразеологизмов русского языка (на материале словарей последних десятилетий)
Tiivistelmä
Venäjän kielen fraseologia, joka on venäjän kielitieteen erillinen tutkimusala, on tärkeä väline venäjän kielen ja kulttuurin syvälliseen ymmärtämiseen. Tässä tutkielmassa tarkastelen venäjän kielen uusien fraasien ominaisuuksia. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa uusien fraasien kielellisiä erityispiirteitä, minkä avulla vahvistuisi tutkimuksen hypoteesi: ”ihminen ja yhteiskunta ovat keskeisessä asemassa fraseologian jatkuvassa muutoksessa”.
Tutkimuksen teoreettisena pohjana ovat venäläisten tutkijoiden tunnetut fraseologiaa käsittelevät työt. Laaja teoreettinen osio alkaa katsauksella tutkimusalan historiaan. Pääpaino kohdistuu alan ongelmallisimpaan kohtaan, eli fraseologian ymmärtämiseen laajassa ja suppeassa merkityksessä. Lisäksi teoreettinen osuus käsittelee fraasien suhteita sanoihin, sanayhdistelmiin ja lauseisiin. Teoriaosio keskittyy myös fraasien typologioihin, joissa merkittävässä roolissa ovat fraasien kieliopilliset, morfologiset sekä syntaktiset ominaisuudet. Teoriaosuus päättyy fraasien roolien tarkasteluun joukkotiedotusvälineissä.
Tutkimusaineistona käytän 75:tä uutta fraasia, jotka olen poiminut kahdesta selittävästä sanakirjasta. Jakamalla fraasit temaattisiin ja tyylillisiin ryhmiin sekä tutkimalla niiden sanastollisia, kieliopillisia, morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia löysin monenlaisia yhtäläisyyksiä vanhojen ja uusien fraasien välillä.
Tutkimuksen empiirisestä osiosta käy ilmi, että suurin osa venäjän fraaseista liittyy tavalla tai toisella ihmiseen ja yhteiskuntaan. Yhteiskunnalliset muutokset ovat keskeisessä roolissa fraseologian kehityksessä. Tämän työni perusteella voi päätellä, että fraasien tutkiminen auttaa näkemään kielen erilaisia prosesseja uusista näkökulmista. Lisäksi perehtyminen kielen fraaseihin tieteellisin metodein voisi olla relevanttia kielen, kulttuurin ja yhteiskunnan ominaisuuksien ymmärtämisen kannalta.
Tutkimuksen teoreettisena pohjana ovat venäläisten tutkijoiden tunnetut fraseologiaa käsittelevät työt. Laaja teoreettinen osio alkaa katsauksella tutkimusalan historiaan. Pääpaino kohdistuu alan ongelmallisimpaan kohtaan, eli fraseologian ymmärtämiseen laajassa ja suppeassa merkityksessä. Lisäksi teoreettinen osuus käsittelee fraasien suhteita sanoihin, sanayhdistelmiin ja lauseisiin. Teoriaosio keskittyy myös fraasien typologioihin, joissa merkittävässä roolissa ovat fraasien kieliopilliset, morfologiset sekä syntaktiset ominaisuudet. Teoriaosuus päättyy fraasien roolien tarkasteluun joukkotiedotusvälineissä.
Tutkimusaineistona käytän 75:tä uutta fraasia, jotka olen poiminut kahdesta selittävästä sanakirjasta. Jakamalla fraasit temaattisiin ja tyylillisiin ryhmiin sekä tutkimalla niiden sanastollisia, kieliopillisia, morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia löysin monenlaisia yhtäläisyyksiä vanhojen ja uusien fraasien välillä.
Tutkimuksen empiirisestä osiosta käy ilmi, että suurin osa venäjän fraaseista liittyy tavalla tai toisella ihmiseen ja yhteiskuntaan. Yhteiskunnalliset muutokset ovat keskeisessä roolissa fraseologian kehityksessä. Tämän työni perusteella voi päätellä, että fraasien tutkiminen auttaa näkemään kielen erilaisia prosesseja uusista näkökulmista. Lisäksi perehtyminen kielen fraaseihin tieteellisin metodein voisi olla relevanttia kielen, kulttuurin ja yhteiskunnan ominaisuuksien ymmärtämisen kannalta.