Vakuutusyhtiön oikeudellinen neuvontavelvollisuus
Kallio, Maija (2014)
2014
Yritysjuridiikka - Business Law
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406131748
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406131748
Tiivistelmä
Viime vuosikymmeninä julkisia tehtäviä on annettu enenevässä määrin yksityisten toimijoiden hoidettaviksi, mutta julkishallintoa varten säädettyjen lakien soveltuvuutta yksityisten toimijoiden hoitamiin julkisiin tehtäviin on arvioitu vain vähän. Vuodesta 2004 lähtien on valmisteltu liikennevakuutuslainsäädännön kokonaisuudistusta, ja tämän hetkisten tietojen mukaan uusi liikennevakuutuslaki olisi tulossa voimaan aikaisintaan vuosien 2016- 2017 vaihteessa. Kokonaisuudistuksen lausuntokierroksella useampi taho kaipasi selvennystä siihen, miltä osin hallintolaki soveltuu lakisääteiseen liikennevakuutukseen, ja tähän tarpeeseen pyritään tutkielmassa vastaamaan.
Lakisääteiset vakuutukset muodostavat merkittävän osan Suomessa toimivien vakuutusyhtiöiden saamasta maksutulosta. Lakisääteisiä vakuutuksia hoitavien yhtiöiden voidaan katsoa hoitavan julkista tehtävää, joka on luovutettu yhtiöille perustuslain 124 §:n perusteella. Koska vakuutusyhtiöissä hoidetaan julkista tehtävää, sovellettaviksi tulevat julkista hallintoa sääntelevät lait, kuten hallintolaki ja julkisuuslaki. Tutkielmassa arvioidaan hallintolain soveltuvuutta lakisääteiseen liikennevakuuttamiseen.
Työssä keskitytään hallintolain neuvontavelvollisuuteen sekä vakuutusoikeudelliseen neuvontaan. Tutkielmassa arvioidaan oikeudellisen neuvontavelvollisuuden sisältöä ja neuvonnan laiminlyönnin seuraamuksia sekä hallintolain että vakuutusoikeudellisen neuvonnan kannalta. Tutkielmassa käsitellään myös Liikennevakuutuskeskuksen antamaa yleisohjetta auto- ja liikennevahinkojen korvauskäsittelystä ja arvioidaan sitä hallintolain toteutumisen näkökulmasta.
Tutkimusongelmaa lähestytään lainopin keinoin ja tutkielman tarkoituksena on systematisoida neuvontavelvollisuutta koskevia oikeussäännöksiä sekä tulkita vallitsevaa oikeustilaa neuvontavelvollisuuden suhteen. Tutkielmassa aihetta lähestytään sekä julkisoikeudellisesta että vakuutusoikeudellisesta näkökulmasta. Tutkielmassa päädytään esittämään joitakin tulkintoja neuvontavelvollisuuden laajuudesta, nostamaan esille epäkohtia neuvontaan liittyen sekä arvioimaan neuvonnan laiminlyönnin seuraamuksia.
Lakisääteiset vakuutukset muodostavat merkittävän osan Suomessa toimivien vakuutusyhtiöiden saamasta maksutulosta. Lakisääteisiä vakuutuksia hoitavien yhtiöiden voidaan katsoa hoitavan julkista tehtävää, joka on luovutettu yhtiöille perustuslain 124 §:n perusteella. Koska vakuutusyhtiöissä hoidetaan julkista tehtävää, sovellettaviksi tulevat julkista hallintoa sääntelevät lait, kuten hallintolaki ja julkisuuslaki. Tutkielmassa arvioidaan hallintolain soveltuvuutta lakisääteiseen liikennevakuuttamiseen.
Työssä keskitytään hallintolain neuvontavelvollisuuteen sekä vakuutusoikeudelliseen neuvontaan. Tutkielmassa arvioidaan oikeudellisen neuvontavelvollisuuden sisältöä ja neuvonnan laiminlyönnin seuraamuksia sekä hallintolain että vakuutusoikeudellisen neuvonnan kannalta. Tutkielmassa käsitellään myös Liikennevakuutuskeskuksen antamaa yleisohjetta auto- ja liikennevahinkojen korvauskäsittelystä ja arvioidaan sitä hallintolain toteutumisen näkökulmasta.
Tutkimusongelmaa lähestytään lainopin keinoin ja tutkielman tarkoituksena on systematisoida neuvontavelvollisuutta koskevia oikeussäännöksiä sekä tulkita vallitsevaa oikeustilaa neuvontavelvollisuuden suhteen. Tutkielmassa aihetta lähestytään sekä julkisoikeudellisesta että vakuutusoikeudellisesta näkökulmasta. Tutkielmassa päädytään esittämään joitakin tulkintoja neuvontavelvollisuuden laajuudesta, nostamaan esille epäkohtia neuvontaan liittyen sekä arvioimaan neuvonnan laiminlyönnin seuraamuksia.