Maahanmuuttajien toiseus suomalaisissa naistenlehdissä : aineistolähtöinen sisällönanalyysi Annan, Eevan ja Me Naisten vuosikerroista 2012
Luotonen, Maija (2014)
2014
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406131745
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406131745
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan maahanmuuttajien esittämistä kolmessa suuressa suomalaisessa naistenlehdessä: Annassa, Eevassa ja Me Naisissa. Tutkielmassa pyritään selvittämään, tuottavatko vai purkavatko suomalaiset naistenlehdet maahanmuuttajien toiseutta.
Tutkimusongelma ytimessä on kysymys kuulumisesta. Voiko maahanmuuttaja olla suomalainen? Otetaanko hänet journalismissa mukaan vai suljetaanko hänet kuulumisen ulkopuolelle?
Tutkimus on otteeltaan empiirinen. Laadullinen tutkimus on toteutettu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineistona on käytetty Annan, Eevan ja Me Naisten vuosikertoja 2012. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat toiseus, maahanmuuttaja ja naistenlehti. Työ sijoittuu maahanmuuttotutkimuksen, kulttuurintutkimuksen ja journalismintutkimuksen risteyskohtaan.
Maahanmuuttajien representoimista naistenlehtien sivuilla ei ole juuri tutkittu. Naistenlehtien käsittelytavat kuitenkin eroavat esimerkiksi uutisjournalismin tavoista esittää maahanmuuttajia.
Toiseutta tuotetaan ja puretaan hyvin hienovaraisin keinoin. Analyysin ja aiemman tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että naistenlehdissä sekä tuotetaan että puretaan maahanmuuttajien toiseutta. Maahanmuuttajat esitetään naistenlehdissä yksilöinä. He ovat esillä julkisuuden henkilöitä esittelevissä viihdepätkissä ja pitkissä henkilöhaastatteluissa. Huolella taustoitetut artikkelit purkavat maahanmuuttajien toiseutta. Kuitenkin kulttuurien vertailussa ja suomalaisuuspuheessa maahanmuuttajat näyttäytyvät vieraina, suomalaisen yhteiskunnan toisina. Naistenlehdet eivät myöskään käsittele kaikkia maahanmuuttajaryhmiä samalla tavalla.
Tutkimus keskittyy tekstianalyysiin. Näin esimerkiksi toimituskäytäntöjen ja naistenlehden konseptin vaikutukset jäävät pohtimatta. Tutkimusta maahanmuuttajien esittämisestä naistenlehtien sivuilla olisikin hyvä laajentaa. Myös maahanmuuttajien itsensä tekemät tulkinnat naistenlehtien teksteistä voivat tarjota uusia näkökulmia aiheeseen.
Tutkimusongelma ytimessä on kysymys kuulumisesta. Voiko maahanmuuttaja olla suomalainen? Otetaanko hänet journalismissa mukaan vai suljetaanko hänet kuulumisen ulkopuolelle?
Tutkimus on otteeltaan empiirinen. Laadullinen tutkimus on toteutettu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineistona on käytetty Annan, Eevan ja Me Naisten vuosikertoja 2012. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat toiseus, maahanmuuttaja ja naistenlehti. Työ sijoittuu maahanmuuttotutkimuksen, kulttuurintutkimuksen ja journalismintutkimuksen risteyskohtaan.
Maahanmuuttajien representoimista naistenlehtien sivuilla ei ole juuri tutkittu. Naistenlehtien käsittelytavat kuitenkin eroavat esimerkiksi uutisjournalismin tavoista esittää maahanmuuttajia.
Toiseutta tuotetaan ja puretaan hyvin hienovaraisin keinoin. Analyysin ja aiemman tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että naistenlehdissä sekä tuotetaan että puretaan maahanmuuttajien toiseutta. Maahanmuuttajat esitetään naistenlehdissä yksilöinä. He ovat esillä julkisuuden henkilöitä esittelevissä viihdepätkissä ja pitkissä henkilöhaastatteluissa. Huolella taustoitetut artikkelit purkavat maahanmuuttajien toiseutta. Kuitenkin kulttuurien vertailussa ja suomalaisuuspuheessa maahanmuuttajat näyttäytyvät vieraina, suomalaisen yhteiskunnan toisina. Naistenlehdet eivät myöskään käsittele kaikkia maahanmuuttajaryhmiä samalla tavalla.
Tutkimus keskittyy tekstianalyysiin. Näin esimerkiksi toimituskäytäntöjen ja naistenlehden konseptin vaikutukset jäävät pohtimatta. Tutkimusta maahanmuuttajien esittämisestä naistenlehtien sivuilla olisikin hyvä laajentaa. Myös maahanmuuttajien itsensä tekemät tulkinnat naistenlehtien teksteistä voivat tarjota uusia näkökulmia aiheeseen.